Kumandinit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kumandinit ovat Venäjällä Altain tasavallassa, Altain aluepiirissä ja Kemerovon alueella asuva kansanryhmä, joka puhuu altain kielen pohjoismurteisiin kuuluvaa kumandia. Neuvostoaikana heitä pidettiin altailaisina. Nykyään heillä on laissa tunnustettu Venäjän vähälukuisen alkuperäiskansan asema.[1]

Kumandinit asuvat etupäässä Altain aluepiirin Soltonin ja Krasnogorskojen piireissä sekä Altain tasavallan Turotšakin piirissä. Vuonna 1926 heitä laskettiin olevan 6 300 henkeä.[2] Seuraavan kerran kumandinit rekisteröitiin erillisenä kansana vuoden 2002 väestönlaskennassa, jolloin heitä oli yhteensä 3 100.[3] Kumandin kieltä ilmoitti osaavansa 1 000 henkeä.[4] 99,7 % kumandineistä puhuu venäjää.[5] Alueellisesti he jakautuivat seuraavasti:

  • Altain aluepiiri 1 700 kumandinia (joista 581 puhuu kumandia),
  • Altain tasavalta 931 (315, lisäksi 107 altain puhujaa),
  • Kemerovon alue 294 (35).[6][7]

Kumandinien kuten muidenkin altailaisryhmien esi-isiä ovat turkkilaiset heimot, joihin on sulautunut samojedejä ja kettejä. Kumandi ja altain muut pohjoismurteet kuuluvat turkkilaisten kielten uiguurilais-oguusilaiseen ryhmään. Kumandilla on yhteisiä piirteitä myös šoorin sekä osittain hakassin kanssa. Etelämurteet, joihin altain kirjakieli perustuu, kuuluvat kirgiisiläis-kiptšakkilaiseen ryhmään. Tämän takia erot kumandin ja altain kirjakielen välillä ovat huomattavat. Eräät tutkijat pitävät kumandia erillisenä kielenä.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]