Kultela

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hämeen Härkätietä Kultelassa.
Savenvalajamuseo Hämeen Härkätien varrella.
Näkymä Ylenjoen sillalta Kultelan suuntaan. Etualalla Virkaanjoki.

Kultela on kylä Somerolla. Kylän keskusalue on aiemmin muodostanut oman taajamansa, joka sittemmin on kasvanut yhteen Someron keskustaajaman kanssa.

Kylä ja taajama[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylä sijaitsee Hämeen Härkätien (yhdystie 2802) varressa Someron keskustaajaman itäpuolella ja muodostaa siihen liittyvän pientalotaajaman.[1][2] Vielä vuosien 1960 ja 1970 väestönlaskennoissa Kultela määriteltiin erilliseksi taajamaksi, joka yhdessä Someron keskustaajaman kanssa oli toinen Someron kahdesta tilastollisesta taajamasta.[3][4] Vuonna 1990 taajamat olivat jo kasvaneet yhteen ja Kultelan taajama-asutus luettiin osaksi Someron keskustaajamaa.[5] Kultelan naapurikyliä ovat Somerolla Joensuu lännessä, Ihamäki etelässä, Ylenjoki ja Pajula Idässä sekä Laitiainen ja Tammelan Torro pohjoisessa.[6][7] Kylän väkiluku vuonna 2011 oli 239, mikä teki siitä väkiluvultaan Someron kahdeksanneksi suurimman kylän.[8]

Luonnonympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylän luonnonympäristöä hallitsee Paimionjoen vesistöön kuuluva, Someron Hirsjärveen laskeva Pajulanjoki eli Virkaanjoki[2], jonka rannassa, Ylenjoen sillan päässä ovat sijainneet Kultelan keskiaikainen kylätontti ja kylän vanhimmat pellot[9]. Kylän pohjoisosan kallioiset metsät liittyvät Tammelan ylänköön ja toimivat Someron keskustaajaman lähivirkistysalueina.[10][2] Kylän eteläosassa maaperä on pääosin savea[2] ja kylä onkin tunnettu jo 1800-luvulla alkaneesta savenvaluperinteestään ja 1930-luvulla alkaneesta tiiliteollisuudesta.[11]

Kylätoiminta, nähtävyydet ja tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kultelassa toimii Kultelan kyläyhdistys ry, jonka toimintaan kuuluu muun muassa vuodesta 2002 vuosittain järjestetty, kylän saviperinteestä ammentava Savi palaa -tapahtuma.[12][13] Saviperinteeseen liittyy myös Somero-seuran ylläpitämä Kultelan savenvalajamuseo Hämeen härkätien varressa.[14][15] Kylätoiminta Kultelassa on vireää ja sen tuloksena on syntynyt muun muassa vuonna 2009 ilmestynyt kyläkirja Kultela - Punasaven kylä.[16][17] Vuonna 2006 Kultela valittiin Varsinais-Suomen vuoden kyläksi.[18]

Tunnettuja kultelalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuihin kultelasta kotoisin olleisiin kuuluu Toivakassa kirkkoherrana toiminut rovasti Kalle Lukumies, jonka poika oli kuvataiteilija Pellervo Lukumies.[19] Kylän viimeinen savenvalaja oli Kalle Männistö, jonka verstaasta tehtiin Kultelan savenvalajamuseo.[15] Kultelan seudulla vaikutti myös kuvataiteilija Juhani Harri asuessaan ja työskennellessään Somerolla.[20]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Kultela Kansalaisen karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 31.1.2011.
  2. ↑ a b c d Ympäristösuunnitelu OK: Kultelan ja Pajulan luonto ja maisema (pdf) Kultelan kyläyhdistys ry. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 14.6.2009.
  3. ↑ Yleinen väestölaskenta 1960 II: Väestön ikä, siviilisääty, pääkieli ym.. Suomen virallinen tilasto VI C:103. Helsinki: Tilastollinen päätoimisto, 1963.
  4. ↑ Väestölaskenta 1970 Osa IV: Taajamat 1960–1970. Suomen virallinen tilasto VI C:104. Helsinki: Tilastokeskus, 1976.
  5. ↑ Taajamat 1990. Väestölaskenta 1990: Osa 11. Helsinki: Tilastokeskus, marraskuu 1992. ISBN 951-47-6528-1.
  6. ↑ Peruskartta 1:20 000. 2024 05 Somero. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1980.
  7. ↑ Peruskartta 1:20 000. 2024 06 Torro. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1980.
  8. ↑ Kaipainen, Sauli: Somero on sinkkujen paratiisi. Suvi-Somero, 2011, s. 40-41. Lehden verkkoversio. Viitattu 23.5.2011. (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. ↑ Lehtonen, Kaarin: Someron ja Somerniemen kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 286-288. Turku: Turun maakuntamuseo, 1990. ISBN 951-9125-77-9.
  10. ↑ Aartolahti, Toive: Die Geomorphologie des Gebiets von Tammela, Südfinnland. Fennia 97:7. Helsinki: Suomen maantieteellinen seura, 1968. (saksaksi)
  11. ↑ Kultelan historiaa Kultela. Kultelan kyläyhdistys. Arkistoitu 25.2.2009. Viitattu 31.1.2011.
  12. ↑ Kultelan kyläyhdistys Kultela. Kultelan kyläyhdistys. Arkistoitu 25.2.2009. Viitattu 31.1.2011.
  13. ↑ Savi palaa 2009 Kultela. Kultelan kyläyhdistys. Arkistoitu 15.7.2011. Viitattu 31.1.2011.
  14. ↑ Savenvalajamuseo Kultela. Kultelan kyläyhdistys. Arkistoitu 30.9.2013. Viitattu 7.11.2016.
  15. ↑ a b Savenvalajamuseo Somero-Seura. Viitattu 31.1.2011.
  16. ↑ Kultelan kyläkirja - Kultela - Punasaven kylä Kultela. Kultelan kyläyhdistys. Arkistoitu 30.9.2013. Viitattu 31.1.2011.
  17. ↑ Pirttilä, Kalle ja työryhmä: Kultela: punasaven kylä. [Somero]: Kultelan kyläyhdistys, 2009. ISBN 978-952-92-5872-7.
  18. ↑ Heinonen, Sami: Vuoden kylä Varsinais-Suomessa (pdf) Newsletter. elokuu 2007. I samma båt – samassa veneessä rf ry. Viitattu 31.1.2011. [vanhentunut linkki]
  19. ↑ Heino, Terttu: Kalle Lukumies. Someron joulu, 1983, s. 53. Somero-Seura.
  20. ↑ Komu, Eija: Juhani Harri: Elämä on kauneutta ja surua 7.11.2016. Someron kaupunginkirjasto. Arkistoitu 7.11.2016. Viitattu 22.2.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kultela Kultelan kyläyhdistys ry. Viitattu 31.1.2011.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kultela&oldid=20884741”