Kultatöyhtösifaka
Sivulta puuttuu | Kultatöyhtösifaka | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Erittäin uhanalainen [1] |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Propithecus tattersalli Simons, 1988 |
||||||||||||||||||
 |
||||||||||||||||||
| Kultatöyhtösifakan levinneisyys | ||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Kultatöyhtösifaka Wikispeciesissä |
Kultatöyhtösifaka eli kultakruunusifaka (Propithecus tattersalli) on puoliapina, joka elää Madagaskarin metsissä ja pensasalueilla. Se on IUCN:n luokituksen mukaan erittäin uhanalainen.[2] Yksilöitä lienee jäljellä noin 6 200–10 000 [3] ja ne elävät maantieteellisesti hyvin suppealla alueella.[4] Elinalue on pirstoutunut, ja sifakat elävät eristäytyneinä populaatioina metsäsaarekkeissa peltoalueiden erottamina. Nykyisin myös kullankaivu uhkaa alueen metsiä.
Sisällysluettelo |
Ulkonäkö ja koko [muokkaa]
Kultatöyhtösifakalla on lyhyt ja paljas kuono, joka tekee siitä inhimillisen näköisen. Päälaella kasvaa kullanoranssia karvaa, joka on antanut lajille nimen. Muuten turkki on yleisväriltään kermanvalkea.[5] Eläin on noin 90 cm pitkä, ja sen häntä lisää pituutta lähes puolella metrillä. Jalat ovat paljon pitemmät kuin eturaajat. Painoa kertyy aikuiselle eläimelle noin kolme ja puoli kiloa.
Elintavat [muokkaa]
Kultatöyhtösifakat elävät noin kuuden yksilön ryhmissä.
Ravinto [muokkaa]
Kultatöyhtosifakat syövät raakoja hedelmiä, versoja,lehtiä ja kuivalla kaudella myös puun kuorta.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Propithecus tattersalli IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
- ↑ IUCN 2008 Red List IUCN. Viitattu 6.11.2008.
- ↑ Vargas, A., Jiménez, I., Palomares, F. and Jesús Palacios, M.: Distribution, status and conservation needs of the golden-crowned sifaka, Propithecus tattersali.. Biological Conservation, 2002, nro 108, s. 325 - 334. (englanniksi)
- ↑ Macdonald, D. (2001) The New Encyclopedia of Mammals. Oxford University Press, London
- ↑ Arkive (myös valokuva)
