Kultasadepensaat
Sivulta puuttuu | Kultasadepensaat | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
| Etelänkultasade (Laburnum anagyroides) | ||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Kultasadepensaat Wikispeciesissä |
Kultasadepensaat eli kultasateet (Laburnum) on hernekasvien heimoon kuuluva kasvisuku. Suvun luonnonvarainen kasvualue sijaitsee Etelä-Euroopassa.
Sisällysluettelo |
Kuvaus [muokkaa]
Kultasadepensaat ovat kesävihantia yksikotisia pensaita tai pieniä puita. Pituus on 2–10 metriä. Lehdet kasvavat kierteisesti ja ne ovat pitkäruotisia. Lehtilapa on kolmilehdykkäinen. Lehdykät ovat 3–8 cm pitkiä, soikeita ja melkein ruodittomia. Kukinto on riippuva latvaterttu. Kukat ovat kaksineuvoisia ja teriö keltainen. Hedelmä on palko.[1]
Lajeja ja lajikkeita [muokkaa]
- Laburnum alpinum – kaljukultasade
- Laburnum alpinum 'Pendulum' – riippakultasade
- Laburnum anagyroides – etelänkultasade
- Laburnum x watereri – tarhakultasade
- Laburnum x watereri 'Vossii'[2]
Käyttö [muokkaa]
Suomessa kultasadepensaita viljellään koristeellisuutensa vuoksi suojaisilla kasvupaikoilla maan eteläosissa. Parhaiten menestyvä laji on kaljukultasade.[3] Kukinta-aika on kesä–heinäkuussa.
Kultasadepensailla koko kasvi ja etenkin sen siemenet ovat hyvin myrkyllisiä.[4] Tarhakultasateella ei kehity siemeniä tai siemenmuodostus on heikkoa.[1]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b L. Hämet-Ahti, A. Palmén, P. Alanko, P.M.A. Tigerstedt, M. Koistinen: Suomen puu- ja pensaskasvio. Helsinki: Dendrologian Seura, 1992. ISBN 951-96557-0-0.
- ↑ Ella Räty, Pentti Alanko: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja, 2004. ISBN 951-8942-57-9.
- ↑ Pentti Alanko: Puut ja pensaat. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1988. ISBN 951-30-6967-2.
- ↑ Myrkkykasvit ja -sienet
