Ksii Ursae Majoris

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ksii Ursae Majoris
Bayerin designaatio Ksii Ursae Majoris, Ksi UMa, ξ Ursae Majoris, ξ UMa
Flamsteedin designaatio 53 Ursae Majoris
HR-designaatio HR 4374/4375
HD-designaatio HD 98230/98231
Muut designaatiot Alula Australis, Gl 423 A/B,, BD +32°2132, LHS 2390/2391, LTT 13045, GCTP 2625.00, SAO 62484, LFT 790, ADS 8119, CCDM 11182+3132, S 1523, HIP 55203.
Fyysiset ominaisuudet
Näennäinen kirkkaus 3,79 (4,32/4,84) mv
Absoluuttinen kirkkaus 4,71/5,23 Mv
Valovoima 1,1/0,67 aurinkoa
Spektriluokka G0 Ve/G0 Ve
Väri-indeksi B-V 0.59/U-B 0,04
Lämpötila ~5900/5900 K
Massa 1,05/0,90 tai ehkä M
Säde 1,01/0,78 R
Muuttujatyyppi A:RS CVn
Pyörimisnopeus 3 km/s
Metallipitoisuus 0,98/0,76
Ikä 6 × 109
Astrometriset ominaisuudet
Tähdistö Ursa Major
Rektaskensio (J2000) 11h 18m 11.0s
Deklinaatio (J2000) +31° 31′ 45″
Etäisyys 27.3 ± 0.2 valovuotta eli
8.37 ± 0.06 parsekia
Parallaksi 119,51+/-0,79 mas
Säteisnopeus -15,0 km/s
Ominaisliike RA-429/Dekl-587 mas/v mas/v
Näkyy leveysasteiden 90° N
ja 59° S välillä.

Ksii Ursae Majoris: (ξ Ursae Majoris/ξ UMa) eli Alula Australis on Ison karhun tähdistön kaksoistähti 27,3 valovuoden päässä. Molemmat tähdet ovat Auringon tyyppisiä ja spektroskooppisia kaksoistähtiä.

Kaksoistähden kiertoaika on 59,84 vuotta, radan isoakselin puolikas 2,53 kaarisekuntia eli 21,2 (12,5–39,9) AU ja soikeus 0,414.

Xii UMa:n molempien tähtien väitetään olevan spektroskooppisia kaksoistähti. Spektroskooppisen A-systeemin kiertoaika on 1,834 vuotta ja väli 0,8–2,6 ja e=0,61[1], B-systeemin 3,98 päivää. Ba:llä voi siis olla myös yksi komponentti, ruskea kääpiö 0,06 AU:n päässä. Väitetyn B:n ison seuralaisen kiertoaika on ehkä 2,2–2,9 vuotta.

Ksii UMA:n komponenttien massat:[1]

  • Aa 1,05
  • Ab 0,4
  • Ba 0,9
  • Bb 0,04
  • Bc 0,5

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]