Ksii Boötis

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ksii Boötis A/B
Bayerin designaatio Ksii Boötis/Chi Boo/Xi Boo/ξ Boötis/ξ Boo
Flamsteedin designaatio 37 Boötis, 37 Boo
HR-designaatio HR 5544
HD-designaatio HD 131156
Muut designaatiot Gl 566, BD +19°2870, GCTP 3360.00, SAO 101250, Struve 1888, ADS 9413, GC 19991, CCDM 14513+1906 ja HIP 72659
Fyysiset ominaisuudet
Näennäinen kirkkaus 4.70/6.97 mv
Absoluuttinen kirkkaus 5.54/7.81 Mv
Valovoima 0.49/0.061 aurinkoa
Spektriluokka G8 Ve/K4-5 Ve
Väri-indeksi B-V 0.73/1.15 U-B 0.24/1.15
Lämpötila 5128K/3410 K
Massa 0.9/0.7 M
Säde 0.89/0.71 R
Pyörimisnopeus A:6,198[1]
Metallipitoisuus 55–155/? %
Ikä < 109, 60 miljoonaa?
Astrometriset ominaisuudet
Tähdistö Boötes
Rektaskensio (J2000) 14h 51m 23.4s
Deklinaatio (J2000) +19° 06′ 02″
Etäisyys 22.1 ± 0.1 vv.(6.78 ± 0.03 pc)
Parallaksi 147.570.72 mas
Säteisnopeus +1.0 km/s
Ominaisliike 152.81–71.28 mas/v
Näkyy leveysasteiden 90° N
ja 71° S välillä.

Ksii Boötis (ξ Boötis/ξ Boo) on kaksoistähti 22,1 valovuoden päässä Maasta. Siinä on keltainen ja oranssi pääsarjan tähti. ξ Boötis A on BY-Draconis-muuttuja, jonka näennäinen kirkkaus vaihtelee 4.52 - +4.67 jaksolla hieman yli 10 päivää. Tähden kromosfääri on hyvin aktiivinen. Tähdellä on ehkä Kuiperin vyöhykettä vastaava pölykiekko.

ξ Boötis B:llä arvellaan olevan nopeusmuutosten taustalla 9 Jupiterin massainen kaasujättiläisplaneetta, varmaa tämä ei ole. Kaksoistähden radan isoakselin puolikas 4,904 kaarisekuntia eli 33,6 AU. Soikeus 0,502. Tähtien väli vaihtelee silloin 16,5–50,7 AU.

Kiertoaika 151,5 vuotta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Magnetic field of the Sun as a star and two solar-like stars ξ Boo A and 61 Cyg A. http://journals.cambridge.org/download.php?file=%2FIAU%2FIAU2004_IAUS223%2FS1743921304007343a.pdf&code=b443f7e12d2c627b90aecae20ceafeb1