Kryzit
Kryzit ovat lezgiläistä kryzin kieltä puhuva kansa Azerbaidžanin tasavallassa. He ovat kotoisin Quban piirin Şahdağin vuoristoseudulla sijaitsevista Qrızin, Cekin, Əlikin, Haputin ja Yergucin kylistä. Cekin ja Haputin murteiden puhujia (džekejä ja haputeja) pidetään toisinaan erillisinä etnisinä ryhminä. Kryzeistä ja heille sukua olevista buduheista ja hinalugeista käytetään nimitystä šahdagilaiset kansat.
Kryzit ovat alueensa kantaväestöä, jonka uskotaan kuuluneen muinaiseen Kaukasian Albaniaan. Uskonnoltaan he ovat sunnalaisia muslimeja. Perinteisiä elinkeinoja ovat laiduntamiseen perustuva karjanhoito, maanviljely ja puutarhanhoito.[1] 1900-luvun alusta lähtien suurin osa kryzeista on muuttanut Azerbaidžanin tasankoseuduille[2].
Vuoden 1926 väestönlaskennan mukaan kryzin kielen puhujia oli 4300 henkeä[1]. 2000-luvun alussa puhujamääräksi arvioitiin 10–15 tuhatta[2]. Azerbaidžanin vuoden 2009 väestönlaskennassa rekisteröitiin 4400 kryziä, joista 3540 asui Xaçmazin ja 778 Quban piirissä[3]. Haputin kylässä on nykyään enää 70 taloa, Əlikissä ja Cekissä molemmissa 50, Qrızissa 30 ja Yerguc on jäänyt autioksi. Tasangolle muuttaneet kryzit ovat sulautumassa azereihin.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b The Encyclopaedia of Islam, new edition, volume V, s. 284. Leiden: E.J. Brill, 1986. ISBN 90-04-07819-3.
- ↑ a b Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 2, s. 154. Moskva: Nauka, 2001. ISBN 5-02-011268-2.
- ↑ Ethnic composition of Azerbaijan 2009 pop-stat.mashke.org. Viitattu 17.3.2012. (englanniksi)
- ↑ Mihail Aleksejev, Konstantin Kazejev, Mamed Suleimanov: Dagestanskije narody Azerbaidžana: politika, istorija, kultura, s. 100–102. Moskva: Jevropa, 2006. ISBN 5-9739-0070-3.