Kryogeenikausi

Kryogeenikausi on neoproterotsooinen maailmankauden jakso noin 850–635/600 miljoonaa vuotta sitten. Silloin oli prekambrin viimeinen jääkausijakso Varanger tai Marinoan 650–635/600 miljoonaa vuotta sitten. On väitetty, että kryogeenikautena koko maapallo olisi ollut kokonaan tai melkein kokonaan jään peitossa (lumipallomaa).

Kryogeenikausi päättyy ediacaravaiheen alkuun. Kauden päättyminen määritetään hiilipiikistä, joka tarkoittaa hiili-13:n äkillistä vähenemistä. Tämä saattaa liittyä eloperäisen hiilen lisääntymiseen ja laajalle levinneen monisoluisen elämän alkuun.

Kryogeenin jako

• Sturtian 800 - 650 miljoonaa vuotta sitten
• Varangian 650 - 630 miljoonaa vuotta sitten
• Smalfjord 650 - 640 miljoonaa vuotta sitten
• Mortesnes 640 - 630 miljoonaa vuotta sitten

Kryogeenin jäätiköitymisiä

• Kongon jokiallas: 950—750 [miljoonaa vuotta sitten,] ja 620—600 miljoonaa vuotta sitten
• Australia: 800—780 miljoonaa vuotta sitten ja 690—680 miljoonaa vuotta sitten
• Kiina: 800—760 miljoonaa vuotta sitten, 740—700 miljoonaa vuotta sitten ja 600 miljoonaa vuotta sitten
• Läntinen Pohjois-Amerikka: 850—800 miljoonaa vuotta sitten
• Sahara: 730—650 miljoonaa vuotta sitten
• Norja: 650 miljoonaa vuotta sitten
• Spitsbergen: 593—573 miljoonaa vuotta sitten

Prekambrikaudella oli voimakas jäätiköitymisjakso tai useita jäätiköitymisjaksoja. Sturtin-Varangin kausi eli kryogeenikausi jaetaan 2—4 kylmään jaksoon, Sturt noin 800 miljoonaa vuotta sitten ja Minian/Varanger 650 miljoona vuotta sitten.

Jäätiköt ovat saattaneet levitä pienille leveysasteille. Oliko tämä kausi "lumipallomaa"-kautta, jolloin jäätiköiden kasvu viilensi maata, mikä aiheutti lisää jäätiköitymistä, kunnes koko planeettamme oli jään peitossa, on epäselvää. Architra-eläimiä kuoli jäätiköitymisen vuoksi ja ehkä hapen määrä lisääntyi. Mannerten nopea ajautuminen saattaakin selittyä magneettisten napojen vaeltelulla (mannerliikunnat päätellään kivien jäännösmagnetismista), ja silloin jäätä ei ehkä ollutkaan ekvaattorin lähellä?

Eräs kryogeenin jako

• Sturt-Varang 900/800—650/600 miljoonaa vuotta sitten
• Gnesjö, Algonk n 950 miljoonaa vuotta sitten
• Sturt (Sturtian, Rapitan) 760-740 miljoonaa vuotta sitten
  • 780-760 miljoonaa vuotta sitten (pieni) ja 750-700 miljoonaa vuotta sitten
• Varang (Varangian)
  • 660-680 miljoonaa vuotta sitten (ja myös/tai 650-610 miljoonaa vuotta sitten)
  • Tai Varangian 600 miljoonaa vuotta sitten, Marinoian 580 miljoonaa vuotta sitten

Katso myös

• Lumipallo-Maa
• Geologiset kaudet
• Prekambri
• Proterotsooinen
• Neoproterotsooinen
• Jääkausijaksot
• Ediacarakausi