Kromidiopsidi
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Kromidiopsidi kuuluu diopsidiryhmään. Kemialliselta koostumukseltaan kromidiopsidi on kalsium-magnesiumsilikaattia. Väriltään se on smaragdinvihreä, pullonvihreä ja harvoin keltainen tai väritön. Kromidiopsidin Mohsin kovuus on 5,5–6,5 eli se on hauras kivi.
Kromidiopsidissa saattaa esiintyä harvoin kissansilmäilmiö ja tähti-ilmiö. Nämä kromidiopsidin muodot ovat erityisen haluttuja kiven keräilijöiden keskuudessa. Kiven kiteinen muoto on arvostettu jalokivi. Kromidiopsidi on tunnettu korukivenä vasta vähän aikaa, mutta se saavuttaa koko ajan suurempaa suosiota.
Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kromidiopsidia löydetään useimmiten magmakivistä ja metamorfisista kivistä, joissa se muodostaa joskus jopa 10 cm:n mittaisia kiteitä. Kauneimmat kromidiopsidit tulevat Siperiasta, Venäjältä. Siperiasta tulleita kromidiopsedeja kutsutaan virheellisesti Siperian smaragdeiksi. Kiviä löydetään myös Kuubasta, Brasiliasta, Australiasta ja Japanista. Euroopan tärkein kromidiopsidi esiintymä on Suomen Outokummussa. Outokummun esiintymän kromidiopsidit ovat voimakkaan vihreitä ja sitä on runsaasti. Suomessa sitä esiintyy myös Kaavilla ja Polvijärvellä.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Dud´a, Rudolf & Rejl, Luboš: Jalokivien maailma. WSOY (1998)
- Korhonen, Paavo: Kiviopas. Tampereen museo. ISBN 951-609-080-X
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mindat: Chromian Diopside (englanniksi)