Kristillisdemokraatit (Ruotsi)

Wikipedia
Ohjattu sivulta Kristdemokraterna
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kristillisdemokraatit
Kristdemokraterna

413px-Kristdemokraterna.svg.png

Perustettu 20. maaliskuuta 1964
Johto Göran Hägglund (pj.)
Acko Ankarberg Johansson (siht.)
Ideologia Kristillisdemokratia
Äänenkannattaja Kristdemokraten
Jäsenmäärä n. 20 900 (2014)
Valtiopäivät
16 / 349
(2014)
Euroopan parlamentti
1 / 20
(2009)
Kansainväliset jäsenyydet Euroopan kansanpuolue (EPP)
Kotisivu www.kristdemokraterna.se
Kristillisdemokraattien osuus äänistä valtiopäivävaaleissa.

Kristillisdemokraatit (ruots. Kristdemokraterna, KD) on ruotsalainen puolue, joka perustettiin vuonna 1964. Puolue sanoo kannattavansa kristilliseen ihmiskuvaan ja arvopohjaan perustuvaa demokratiaa. Puolueessa on noin 20 900 jäsentä ja puheenjohtajana toimii Göran Hägglund. [1] Alunperin puolue ei valinnut kuuluvansa vasemmistoon tai oikeistoon, mutta on nykyään vahvasti porvarillinen puolue [2].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kristillisdemokraatit perustettiin vuonna 1964 nimellä Kristen Demokratisk Samling (KDS). Puolueen ensimmäinen puoluejohtaja oli Birger Ekstedt. Ekstedtin kuoltua puolueen puheenjohtajaksi nousi Alf Svensson vuonna 1973. Svensson toimi tehtävässä aina vuoteen 2004 saakka, jolloin Göran Hägglund valittiin puolueen puheenjohtajaksi. Vuonna 1987 puolue uudisti ohjelmansa ja sai uuden nimen Kristdemokratiska Samhällspartiet (KdS). Nykyisen nimensä puolue sai vuonna 1996.

Kristillisdemokraattien vaalimenestys on ollut usein heikko. Vuosina 1964–1982 äänestystulokset vaihtelivat 1,4–1,9 %:n välillä. Vuoden 1985 vaaleissa puolue aloitti vaaliteknisen yhteistyön keskustapuolueen (Centerpartiet) kanssa. Vaaliliitossa puolueen äänestystulos oli 2,6 %, ja se sai yhden edustajanpaikan valtiopäivillä. Paikkaan valittiin Alf Svensson. Vaaliyhteistyö keskustapuolueen kanssa päättyi 1988, jolloin kristillisdemokraatit saivat 2,9 % äänistä ja jäivät ilman edustajanpaikkaa.

Puolueen läpimurto tapahtui vuonna 1991, kun se sai valtiopäivävaaleissa 7,1 % äänistä ja sen seurauksena 26 edustajanpaikkaa. Vaalimenestyksen myötä puolue sai myös kolme hallituspaikkaa. Vuoden 1994 vaaleissa kristillidemokraateista tuli jälleen oppositiopuolue, kun se sai vain 4,1 % äänistä ja 15 edustajanpaikkaa. Vuoden 1998 vaaleissa puolue sai 11,8 % äänistä ja 42 paikkaa, vuonna 2002 9,1 % äänistä ja 33 paikkaa. Vuonna 2006 kristillisdemokraatit saivat 6,6 % äänistä ja 24 paikkaa. Vaalien myötä myös Ruotsin hallitus uudistui ja kristillisdemokraatit saivat kolme hallituspaikkaa. Vuoden 2010 vaaleissa kristillisdemokraatit saivat 5,6 % äänistä ja Allians för Sverige, jossa myös kristillisdemokraatit ovat mukana, voitti vaalit. Kristillisdemokraatit saivat jälleen kolme hallituspaikkaa. [3]

Ideologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kristillisdemokraattien mukaan heidän ideologiansa perustuu kristilliseen etiikkaan. Ihmisarvo on keskeinen periaate, joka tulee ottaa huomioon kaikessa poliittisessa toiminnassa. Kristillisdemokraattien ihmiskäsityksen mukaan jokainen ihminen on ainutlaatuinen, mutta kehittyäkseen ihminen tarvitsee yhteyksiä toisiin ihmisiin. Erityisesti perhe on tärkeä, sillä perheissä on mahdollista saada rakkautta, huolenpitoa ja ymmärrystä, mutta myös kohdata vaatimuksia ja ottaa vastuuta. Puolueen ihmiskäsityksen mukaan ihminen on järkevä ja osaa valita hyvien ja pahojen tekojen väliltä, mutta ihminen on myös epätäydellinen ja tekee joskus virheitä.

Kristillisdemokraatit sanoo kannattavansa solidaarisuusperiaatetta, joka perustuu kultaiseen sääntöön. Puolueen tarkoituksena on puolustaa ihmisen elämää, vapautta ja arvokkuutta. Se haluaa parantaa heikkojen ja sorrettujen asemaa, tavoitella sosiaalista oikeudenmukaisuutta, tasoittaa rakenteellisia epäoikeudenmukaisuuksia ja jakaa yhteiskunnan varat oikeudenmukaisesti. Kristillisdemokraatit sanoo kannattavansa myös subsidiariteetti- eli läheisyysperiaatetta, jonka mukaan päätökset tulee tehdä alimmalla mahdollisella tasolla. Esimerkiksi kuntien ei tule puuttua perheen asioihin, joista perhe pystyy itse päättämään. Myös kestävä kehitys on puolueen mukaan tärkeää. [4]

Puolue on ollut aikaisemmin aborttia vastaan, mutta hyväksyy sen nykyään [5]. Ruotsin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ajava järjestö RFSL on kuitenkin väittänyt kristillisdemokraattien olevan homovastainen [6] . Esimerkiksi kristillisdemokraattien nuorisoliiton puheenjohtaja Erik Slottner pakotettiin eroamaan tehtävästään homoutensa vuoksi [7]. Kristillisdemokraatit itse väittävät taistelevansa yhteiskunnan kaikkien ryhmien syrjimistä vastaan [6]

Puoluejohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtiopäiväedustajat 2014–2018[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Lista över ledamöter av Sveriges riksdag 2014–2018
  • Andreas Carlson
  • Annika Eclund
  • Aron Modig
  • Caroline Szyber
  • Désirée Pethrus
  • Emma Henriksson
  • Göran Hägglund
  • Jakob Forssmed
  • Lars-Axel Nordell
  • Magnus Oscarsson
  • Mikael Oscarsson
  • Penilla Gunther
  • Robert Halef
  • Roland Utbult
  • Sofia Damm
  • Tuve Skånberg

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Statistik om Kristdemokraterna - Kristdemokraterna, viitattu 04.12.2014. (ruotsiksi)
  2. DN: Kristdemokraterna - historia och ideologi, viitattu 27.10.2012. (ruotsiksi)
  3. Historia - Kristdemokraterna, viitattu 26.10.2012. (ruotsiksi)
  4. Ideologi - Kristdemokraterna, viitattu 26.10.2012. (ruotsiksi)
  5. DN: Kristdemokraterna - historia och ideologi, viitattu 27.10.2012. (ruotsiksi)
  6. a b Aftonbladet: "Kd motarbetar homosexuella", viitattu 27.10.2012. (ruotsiksi).
  7. Aftonbladet: "De knivhögg mig i ryggen", viitattu 27.10.2012. (ruotsiksi)