Krinitsa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Krinitsa
Yritysmuoto osakeyhtiö OAO[1]
Kotipaikka Ul. Radialnaja 52, 220070 Minsk,  Valko-Venäjä[2]
Toimiala panimoteollisuus
Tuotteet olut, kvas, virvoitusjuomat
Liikevaihto 528,8 miljardia BYR[1] eli
46,6 milj. EUR (2012)[3]
Nettotulos –28,9 miljardia BYR[1] eli
-2,5 milj. EUR[3] (2012)
Henkilöstö 1 441 (2012 keskimäärin)[1]
Emoyhtiö Belgospištšeprom
Tytäryhtiöt OAO Polotskoje pivo
Omistaja Valtiollinen elintarviketeollisuuskonserni Belgospištšeprom, Valko-Venäjän valtio
Kotisivu www.krinitsa.by krinitsa.by/en/
Valkovenäläisen valtiollisen Krinitsa-panimon Leto 988 -kvassia (kotikaljaa).

Krinitsa (ven. Криница ОАО) on tuotantomäärältään Valko-Venäjän suurin panimoyritys. Yritysrakenteeltaan Krinitsa on Minskissä toimiva avoin osakeyhtiö (OAO), jonka toimii osana Valko-Venäjän valtion elintarvikonsernia Belgospištšepromia. Panimoyrityksen palveluksessa oli vuonna 2012 runsas 1 400 työntekijää.[2][1]

Panimoyhtiön liikevaihto oli vuonna 2012 yhteensä 529 miljardia ja nettotulos –29 miljardia Valko-Venäjän ruplaa (tappiota).[1] Euroiksi muunnettuna liikevaihto oli 46,6 miljoonaa ja nettotulos –2,5 miljoonaa (valuuttamuunnos Valko-Venäjän virallisin vuoden 2012 lopun kurssein).[3]

Yritys on oluen tuotantomäärällä mitattuna Valko-Venäjän suurin panimo. Olut- ja kvaspulloissaan Krinitsa-yritys käyttää valkovenäjänkielistä nimeä Krynitsa (valkoven. Крыніца); asiakirjoissa, yritysnimessä ja verkkiviestinnässään yritys käyttää kuitenkin yhä venäjäkielistä nimeään Krinitsa. Vuonna 2012 se tuotti kaikkiaan 145 miljoonaa litraa olutta. Tämä oli 6 prosenttia edellisvuotta vähemmän, joka oli toisin koko maan oluttuotannon ennätysvuosi. Tuotannosta meni vientiin 45 miljoonaa litraa ja joka merkitsi lähes 13 prosenttin kasvua viennin osalta.[4][5]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panimon oluttuotanto alkoi Minskissä vuonna 1975. Tämän valtiollisen, aluksi tuotantoyhtymänä toimineen panimoyrityksen nimi oli ensin Minskpivprom, mutta vaihdettiin vuonna 1986 Krinitsaksi. Vuonna 2001 yhtiömuoto vaihdettiin osakeyhtiöksi.[6]

Vuonna 2006 panimoyritys OAO Polotskoje pivo Polatskista liitettiin Krinitsaan, ja siitä tehtiin tytäryritys.[6] Krinitsaan on liitetty myös Njasvižin virvoitusjuomatehdas toisena tytäryrityksenä.[4]

Valko-Venäjän suurimmat panimot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2012 Valko-Venäjän viisi suurinta panimoyritystä olivat oluen tuotantomäärällä mitattuna:[5] (panimosarake kesken)

Panimoyritys
(Emoyhtiö)
Yrityksen
kotipaikka
Tuotanto 2012
(milj. litraa)
Muutos %
(edellisvuoteen)
Tuotanto 1–5/2013
(milj. litraa)[7]
Panimot ja niiden sijainti
Krinitsa
(Belgospištšeprom)
Minsk 144,76 Laskua 6 % 55,41 Krinitsa (Minsk),
Polotskoje pivo (Polatsk)
Heineken Valko-Venäjä
(Heineken)
Minsk 107,18 Laskua 7,2 % 43 Pivovarni Heineken (Babruisk),
Retšitsapivo (Retšytsa)
Alivaryja
(Carlsberg)
Minsk 76,64 Laskua 15,3 % 35,74
Lidskoje pivo
(Olvi)
Lida 76,32 Nousua 6,1 % 33,38 Lidskoje pivo (Lida)
Brestskoje pivo
(Belgospištšeprom)
Brest 20,6 Laskua 43,7 % 6,83 Brestskoje pivo (Brest)

Valko-Venäjällä tuotettiin vuonna 2012 kaikkiaan 428,58 miljoonaa litraa olutta. Tuotannosta 70,69 miljoonaa litraa meni vientiin.[5] Oluttuotannon määräksi vuonna 2013 raportoitiin 421,89 miljoonaa litraa, eli määrä pieneni 0,9 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Oluen hinta nousi samana vuonna 58 %.[8] Valko-Venäjälle tuotiin kasvava määrä ulkomaista olutta, vuonna 2013 yhteensä 147,01 miljoonaa litraa. Määrällisesti suurinta tuonti on Venäjältä (99,55 milj. l) ja Ukrainasta (41,62 milj. l).[9] Vuonna 2014 Valko-Venäjä vähensi oluttuontia mm. Ukrainasta. Syyskuun 2014 loppuun mennessä ulkomainen oluttuonti oli vähentynyt kokonaismäärältään noin 15 % edellisvuoteen verrattuna; tässä vaiheessa maahan oli tuotu 96,35 miljoonaa olutlitraa. [10] Valkovenäläisen oluen tuotantomäärä oli tammi-marraskuun 2014 tilastojen mukaan 403,02 miljoonaa litraa eli lievässä nousussa edellisvuodesta. [11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Itogi dejatelnosti OAO (zip-pakattu Excel-tiedosto) (Valko-Venäjän valtionvarainministeriön (finanssiministeriön) sivusto, valtionyhtiöiden taloudelliset tulokset neljännesvuosittain. Vuoden 2012 tunnusluvut löytyvät yhtiöittäin zipattussa Excel-tiedostossa: Ottšet o dejatelnosti OAO za 2012 god. Vaihtoehtoinen sivusto, vuoden 2012 tiedot= Ottšet o dejatelnosti OAO za IV kvartal 2012 goda (14.1.2014)) Valko-Venäjän valtiovarainministeriö, minfin.gov.by. Viitattu 14.6.2013, linkki korjattu 14.1.2014. (venäjäksi)
  2. a b Open JSC "Krinitsa" National Centre for Marketing and Price Study, Republic of Belarus, export.by. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 14.6.2013. (venäjäksi)
  3. a b c Official Exchange Rate of the Belarusian Ruble Against Foreign Currencies Set by the National Bank of the Republic of Belarus on a Daily Basis (Vuoden 2012 lopun vaihtokurssi 1,00000 EUR= 11340,00 BYR selviää valitsemalla päiväksi 31.12.2012) National Bank of the Republic of Belarus, nbrb.by. Viitattu 14.6.2013. (englanniksi)
  4. a b Belarus’ Krinitsa brewery reports 6% decline in beer output in 2012 15.1.2013. National Centre for Marketing and Price Study, Republic of Belarus, export.by. Arkistoitu 8.3.2013. Viitattu 14.6.2013. (englanniksi)
  5. a b c Belarus’ beer output down 8.7%/yr in 2012 to 42.858m dal 14.1.2013. National Centre for Marketing and Price Study, Republic of Belarus, export.by. Arkistoitu 1.2.2014. Viitattu 14.6.2013. (englanniksi)
  6. a b History OJSC Krinitsa, krinitsa.by. Arkistoitu 25.9.2013. Viitattu 14.6.2013. (englanniksi)
  7. Belarus’ beer output down 6.3%/yr in Jan-May 2013 to 17.573m dal 12.6.2013. National Centre for Marketing and Price Study, Republic of Belarus, export.by. Viitattu 15.6.2013. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  8. Belarus’ beer output down 0.9%/yr in Jan-Dec 2013 to 42.189m dal 28.1.2014. National Centre for Marketing and Price Study, Republic of Belarus, export.by. Arkistoitu 24.2.2014. Viitattu 19.1.2014. (englanniksi)
  9. Belarus’ beer import up 24%/yr in Jan-Dec 2013 to 14.701m decaliters 7.2.2014. National Centre for Marketing and Price Study, Republic of Belarus, export.by. Arkistoitu 13.2.2014. Viitattu 19.1.2014. (englanniksi)
  10. Belarus’ beer import down 15%/yr in Jan-Sep 2014 to 9.635m dal (Arkistoitu – Internet Archive), 12.11.2014, export.by, viitattu 20.12.2014 (englanniksi)
  11. Belarus’ beer output up 3%/yr in Jan-Nov 2014 to 40.302m dal (Arkistoitu – Internet Archive), export.by, viitattu 20.12.2014 (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]