Rikosseuraamuslaitos

Wikipedia
Ohjattu sivulta Kriminaalihuoltolaitos
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vankiloiden sijainti kartalla. Organisaatiorajat vanhentuneet (2007).

Rikosseuraamuslaitos (RiSe) on Suomen valtionhallinnon organisaatio, jonka tehtävänä on vapausrangaistusten ja vapaudessa toimeenpantavien seuraamusten toimeenpano. Se perustettiin vuonna 2010, jolloin siihen yhdistettiin entiset Vankeinhoitolaitos ja Kriminaalihuoltolaitos.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rikosseuraamuslaitosta edelsi Rikosseuraamusvirasto. Nimenmuutoksen yhteydessä Rikosseuraamuslaitokseen yhdistettiin Vankeinhoitolaitos ja Kriminaalihuoltolaitos. Rikosseuraamusviraston edeltäjinä toimivat vankeinhoitohallitus vuosina 1881–1923, oikeusministeriön vankeinhoito-osasto 1923–1937 ja 1950–2001 sekä vankeinhoitovirasto 1937–1950.[2]

Suomen keskitetyn vankeinhoitohallinnon käynnisti vuonna 1867 perustettu vankeinhoidon tarkastajan virka. Sitä seurasi vankeinhoitohallitus, jonka tehtävä oli huolehtia vankiloiden ja ojennuslaitosten toiminnasta ja rakentamisesta sekä vankien kuljetuksesta. Vankeinhoitohallituksen johtosääntö julkaistiin 25.1.1881 ja virasto aloitti toimintansa saman vuoden marraskuussa. Se lakkautettiin vuoden 1923 alusta, jolloin sen seuraajaksi perustettiin oikeusministeriön vankeinhoito-osasto.[2]

Käytännössä toiminta ei kuitenkaan sanottavasti muuttunut, vaikka viraston itsenäisyys vähenikin. Vuonna 1937 se itsenäistyi uudelleen nimellä vankeinhoitovirasto. Näihin aikoihin myös vankityövoiman käyttö kohosi huippuunsa ja uusia suonraivaukseen erikoistuneita vankiloita perustettiin useita, mm. Konnunsuolle ja Sukevalle. Sotien jälkeen vankeinhoitoviraston laajat itsenäiset toimivaltuudet joutuivat kritiikin kohteeksi, koska vankien oikeusturvaan liittyneisiin epäkohtiin ei ollut kyetty puuttumaan. Teuvo Auran johtaman komitean jättämän kriittisen mietinnön pohjalta virasto lakkautettiin toistamiseen 17.2.1950 annetulla asetuksella ja oikeusministeriön vankeinhoito-osasto perustettiin uudelleen. Sen yhteydessä toimi vuosina 1975–2001 julkisoikeudellinen Kriminaalihuoltoyhdistys. Osasto lakkautettiin 1.8.2001, jolloin silloinen Rikosseuraamusvirasto perustettiin.[2]

Vankeinhoitohallinnon pääjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoteen 1881 vankeinhoidon tarkastaja, 1881–1969 ylijohtaja, 1970 alkaen pääjohtaja

[2]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oikeusministeriön alainen Kriminaalipoliittinen osasto ohjaa Rikosseuraamuslaitoksen toimintaa. Rikosseuraamuslaitos jakautuu kolmen rikosseuraamusalueeseen, joissa on yhteensä 27 vankilaa ja 15 yhdyskuntaseuraamustoimistoa. Tämän lisäksi organisaatioon kuuluu keskushallintoyksikkö, terveydenhuoltoyksikkö sekä Rikosseuraamusalan koulutuskeskus.[3]

Rikosseuraamusalueet ja vankilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi on jaettu kolmeen rikosseuraamusalueeseen, joissa jokaisessa on eri määrä suljettuja vankiloita ja avolaitoksia. Alueet ja niissä sijaitsevat vankilat ovat seuraavat:[4]

Etelä-Suomen rikosseuraamusalue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsi-Suomen rikosseuraamusalue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itä- ja Pohjois-suomen rikosseuraamusalue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Rikosseuraamuslaitos Rikosseuraamuslaitos. Viitattu 30.12.2011.
  2. a b c d Pääjohtajakunta, s. 202–205. SKS, Helsinki 2005.
  3. Organisaatio Rikosseuraamuslaitos. Viitattu 17.2.2013.
  4. Vankilat ja yhdyskuntaseuraamustoimistot Rikosseuraamuslaitos. Viitattu 17.2.2013.