Rikosseuraamuslaitos

Vankiloiden sijainti kartalla. Organisaatiorajat vanhentuneet (2007).

Rikosseuraamuslaitos (RiSe) on Suomen valtionhallinnon organisaatio, jonka tehtävänä on vapausrangaistusten ja vapaudessa toimeenpantavien seuraamusten toimeenpano. Se perustettiin vuonna 2010, jolloin siihen yhdistettiin entiset Vankeinhoitolaitos ja Kriminaalihuoltolaitos.

Historia

Rikosseuraamuslaitosta edelsi Rikosseuraamusvirasto. Nimenmuutoksen yhteydessä Rikosseuraamuslaitokseen yhdistettiin Vankeinhoitolaitos ja Kriminaalihuoltolaitos. Rikosseuraamusviraston edeltäjinä toimivat vankeinhoitohallitus vuosina 1881–1923, oikeusministeriön vankeinhoito-osasto 1923–1937 ja 1950–2001 sekä vankeinhoitovirasto 1937–1950.

Suomen keskitetyn vankeinhoitohallinnon käynnisti vuonna 1867 perustettu vankeinhoidon tarkastajan virka. Sitä seurasi vankeinhoitohallitus, jonka tehtävä oli huolehtia vankiloiden ja ojennuslaitosten toiminnasta ja rakentamisesta sekä vankien kuljetuksesta. Vankeinhoitohallituksen johtosääntö julkaistiin 25.1.1881 ja virasto aloitti toimintansa saman vuoden marraskuussa. Se lakkautettiin vuoden 1923 alusta, jolloin sen seuraajaksi perustettiin oikeusministeriön vankeinhoito-osasto.

Käytännössä toiminta ei kuitenkaan sanottavasti muuttunut, vaikka viraston itsenäisyys vähenikin. Vuonna 1937 se itsenäistyi uudelleen nimellä vankeinhoitovirasto. Näihin aikoihin myös vankityövoiman käyttö kohosi huippuunsa ja uusia suonraivaukseen erikoistuneita vankiloita perustettiin useita, mm. Konnunsuolle ja Sukevalle. Sotien jälkeen vankeinhoitoviraston laajat itsenäiset toimivaltuudet joutuivat kritiikin kohteeksi, koska vankien oikeusturvaan liittyneisiin epäkohtiin ei ollut kyetty puuttumaan. Teuvo Auran johtaman komitean jättämän kriittisen mietinnön pohjalta virasto lakkautettiin toistamiseen 17.2.1950 annetulla asetuksella ja oikeusministeriön vankeinhoito-osasto perustettiin uudelleen. Sen yhteydessä toimi vuosina 1975–2001 julkisoikeudellinen Kriminaalihuoltoyhdistys. Osasto lakkautettiin 1.8.2001, jolloin silloinen Rikosseuraamusvirasto perustettiin.

Organisaatio

Oikeusministeriön alainen Kriminaalipoliittinen osasto ohjaa Rikosseuraamuslaitoksen toimintaa. Rikosseuraamuslaitos jakautuu kolmen rikosseuraamusalueeseen, joissa on yhteensä 27 vankilaa ja 15 yhdyskuntaseuraamustoimistoa. Tämän lisäksi organisaatioon kuuluu keskushallintoyksikkö, terveydenhuoltoyksikkö sekä Rikosseuraamusalan koulutuskeskus. Rikosseuraamuslaitoksen nykyisenä pääjohtajana on toiminut vuodesta 2005 alkaen Esa Vesterbacka.

Rikosseuraamusalueet ja vankilat

Suomi on jaettu kolmeen rikosseuraamusalueeseen, joissa jokaisessa on eri määrä suljettuja vankiloita ja avolaitoksia. Alueet ja niissä sijaitsevat vankilat ovat seuraavat:

Etelä-Suomen rikosseuraamusalue

• Helsingin vankila
• Jokelan vankila
• Keravan vankila
• Riihimäen vankila
• Suomenlinnan vankila
• Vantaan vankila

Länsi-Suomen rikosseuraamusalue

• Hämeenlinnan vankila
• Kylmäkosken vankila
• Käyrän vankila
• Satakunnan vankila (Huittinen ja Köyliö)
• Turun vankila
• Vaasan vankila
• Vanajan vankila (Vanaja ja Ojoinen)
• Vilppulan vankila

Itä- ja Pohjois-suomen rikosseuraamusalue

• Haminan vankila
• Juuan vankila
• Kestilän vankila
• Konnunsuon vankila
• Kuopion vankila
• Laukaan vankila
• Mikkelin vankila
• Naarajärven vankila
• Oulun vankila
• Pelson vankila
• Pyhäselän vankila
• Sukevan vankila
• Sulkavan vankila
• Ylitornion vankila

Aiheesta muualla

• Rikosseuraamuslaitoksen kotisivut
• Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen kotisivut