Kreikan talous

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sinisellä Kreikan talouskasvu, punaisella koko Euroalue

Kreikan tärkeimpiä vientituotteita ovat elintarvikkeet, öljytuotteet, sementti, kemikaalit ja lääkkeet. Kreikan elintaso on maailman 18. korkein Inhimillisen kehityksen indeksillä mitattuna. Julkinen velka, inflaatio ja työttömyys ovat euro-alueen keskiarvon yläpuolella. Tilanne oli jonkin aikaa sitten parantumassa[1], kunnes vuoden 2010 alkupuolella kävi ilmi, että Kreikka oli pimittänyt velkaantumistaan. Kreikan talous ajautui syöksykierteeseen, jota yritetään hillitä EU:n yhteisellä lainapaketilla.

Kreikan ostovoimakorjattu bruttokansantuote vuonna 2008 oli 343,6 miljardia dollaria ja asukasta kohden 32 000. Työttömyysaste oli 8 % vuonna 2008.[1]

Kreikka hyväksyttiin eurojärjestelmään vuonna 2001, ja euro tuli käyttöön vuoden 2002 alusta.[2] EU:n komissio selvitti myöhemmin, että Kreikka oli kaunistellut tilastojaan päästäkseen euroon mukaan. Valtiontalous oli velkainen jo vuosia ennen finanssikriisin kärjistymistä.[3] Vuoden 2009 loppupuolella Kreikan talous luisui akuuttiin kriisiin. Budjetti oli reilusti alijäämäinen ja maa on ottanut runsaasti ulkomaista velkaa.[4]

Keväällä 2010 muut EU-maat ja IMF päättivät lainata rahaa Kreikan pelastamiseksi, josta Suomen osuus tulee luultavasti olemaan n.1,5 miljardia euroa.lähde? Tukea saadakseen Kreikka suostui leikkaamaan valtion menoja rajusti, tavoitteena 24 miljardin euron säästöt. Pakettiin kuuluu tavoite eläkeiän huomattavasta nostamisesta sekä veronkorotuksista ja virkamiesten palkkojen jäädyttämisestä.[5]

Maatalous ja kalastus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreikka tuottaa viljaa, hedelmiä, vihanneksia, sekä teollisuudelle tupakkaa, puuvillaa, sokerijuurikkaita ja viinirypäleitä. Kreikka on kolmanneksi suurin oliiviöljyn tuottaja. Vientituotteita ovat muun muassa oliiviöljy, oliivit ja viini.

Kreikka on maatalousmaa huolimatta maan vuoristoisesta luonteesta, kesien kuivuudesta ja eroosion voimakkuudesta. Suurin osa maasta on kuitenkin niittyä ja karua vuoristolaidunta, joka soveltuu vain lampaiden ja vuohien pitoon. Siksi viljelysmaa onkin sijoittunut alangoille, kukkuloille ja vuorten alemmille rinteille. Thessalian ja Boiotian tasangoilla on ammoisista ajoista viljelty viljaa ja pidetty karjaa kun taas Attika on ollut kivistä aluetta ja sen sisämaassa viljeltiin oliiveja ja viinirypäleitä. Oliivit ovatkin tärkeitä vientituotteita, siksi Kreikka onkin yhä maailman merkittävin oliiviöljyn viejä. Teollisuuskasveilla, tupakalla ja puuvillalla on maanviljelyssä suuri asema tärkeimmän viljelykasvin, vehnän, ohella. Teollisuus on vielä aika vaatimatonta, koska sen kehitystä haittaa raaka-aineiden ja käyttövoiman puute.

Koska keinokasteluun sijoitetut varat ovat vähäisiä, on viljelysmaat sijoitettu rannikolle, jossa sademäärät ovat runsaammat muuhun maahan verrattuna. Kreikassa viljellään myös tupakkaa, vaikka sitä ei juurikaan lähde ulkomaan vientiin. Kokonaisuutta katsottaessa joutuu Kreikka kuitenkin tuottamaan suurimman osan tarpeistaan ulkomailla. Metsätaloutta ei maasta juurikaan löydy, mutta lampaiden ja vuohien kasvatusta sen sijaan kaikista osista. Kalastus on meren läheisyyden takia tärkeä elinkeino. Maatalouden ja kalastuksen osuus on 15,8 % koko maan elinkeinoista.

Teollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maataloutta tärkeämmän elinkeinon eli teollisuuden kehitystä haittaa raaka-aineiden ja energian puute. Vaikka Kreikasta ei löydy paljon kaivannaisia, on maalla kuitenkin jotain luonnonvaroja omasta takaa. Tärkeitä sellaisia ovat bauksiitti, hopea ja öljy. Bauksiittia löytyy Korintinlahden suun molemmin puolin, hopeaa Ateenan alapuolelta Attikan kärjestä ja öljyä pumpataan Aigeianmeren pohjasta.

Maan teollisuus on keskittynyt suurilta osin Ateenan ja Thessalonikin alueille. Syynä tähän on se, että näissä kaupungeissa asukkaita on eniten ja kulkuyhteydet ovat erinomaiset. Teollisuus on kuitenkin koko ajan lisääntymässä. Vesivoimaa rakennetaan, öljyn poltosta siirrytään kotimaisiin polttoaineisiin, kuten ruskohiileen ja turpeeseen, jotka kasvattavat kotimaan markkinoita. Sekä saarista että mantereelta löytyy maalämpölaitoksia, Kithoksen saarelta suuri tuulivoimapuisto ja aurinkokeräimiä sekä aurinkolämmitysjärjestelmiä myydään koko Euroopassa. Tärkeitä teollisuustuotteita ovat tupakkatuotteet, tekstiilit, vaatetus, kengät sekä sementti ja lannoitteet.

Ulkomaankauppa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elintarvikkeet, polttoaineet, koneet, metallit ja puu ovat tärkeimmät tuontitavarat. Vientitavaroita ovat malmit ja metallit, tekstiilit, raakatupakka, korintit, rusinat, appelsiinit, puuvilla ja viinit. Kreikka on jo ennestään tunnettu merenkulkuvaltio ja sen kauppalaivasto on maailman neljänneksi suurin. Kauppalaivasto onkin Kreikan taloudelle erittäin tärkeä.

Matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkailusektori muodostaa kansallisen turismijärjestön mukaan 18 prosenttia Kreikan kansantulosta ja maassa kävi 16 miljoonaa turistia vuonna 2006. [6]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Greece: Economy CIA- The World Factbook. Viitattu 16.7.2009.
  2. Greece joins eurozone BBC 2001
  3. Kreikka euroalueen heikoin lenkki Helsingin sanomat 30.4.2010
  4. Kreikan talouskriisi jo omaa luokkaansa YLE 9.12.2009
  5. Kreikka suostui erittäin raskaaseen säästöpakettiin Helsingin Sanomat 30.4.2010
  6. Finpro:Maaprofiili

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]