Kreikan lippu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kreikan kansallislippu
Kreikan aikaisempi kansallislippu, käytössä maissa vuosina 1822–1969, 1975-1978

Kreikan lippu on Kreikan tunnus. Sen suhteet ovat 2:3. Se on perustaltaan jaettu yhdeksään yhtä leveään siniseen ja valkoiseen raitaan. Tangon puoleisessa yläkulmassa on neliömäinen sininen kenttä, jossa on valkoinen tasaristi. Tämä kuvio symboloi Kreikan virallista ortodoksista uskontoa. Kansanperinteeseen viitaten yhdeksän poikkiraitaa viittaavat lauseen Έλευθερία ή Θάνατος (Vapaus tai kuolema, E-lef-the-ri-a i Tha-na-tos) yhdeksään tavuun, joista viisi tavua liittyy sanaan Έλευθερία ja loput neljä sanoihin ή Θάνατος.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreikan valtiolippu kuningas Oton aikana vuosina 1833-1862

Kreikan lipun historia ulottuu Bysantin ajoille saakka, jolloin imperiumin tunnuksena oli yleisesti risti. Uudella ajalla Kreikassa on ollut käytössä erilaisia variaatioita sinivalkoisesta ristilipusta. Ensimmäisiä sinivalkoisia ristilippuja käyttivät muun muassa kreikkalaiset sotilaat ottomaanien armeijassa. Vuoden 1769 kansannousussa kreikkalaiset käyttivät lippua, jossa oli sininen risti valkoisella pohjalla. Lippua käytettiin myös Kreikan vapaussodassa vuosina 1821-1830.

Kreikan ensimmäinen kansalliskokous tammikuussa 1822 päätti kuitenkin ottaa käyttöön lipun, jossa oli valkoinen risti sinisellä pohjalla, huolimatta siniristilipun suuresta suosiosta [1]. Sen sijaan Kreikan laivaston käyttöön tuli jo silloin nykyisen kaltainen lippu, jossa oli viisi sinistä ja neljä valkoista raitaa sekä tangon puoleisessa ylänurkassa valkoinen risti sinisellä pohjalla[2]. Vuonna 1828 se tuli käyttöön myös kreikkalaisissa kauppalaivoissa, mutta maissa käytettiin edelleen yksinkertaisempaa sinivalkoista ristilippua.

Kreikan kuningaskunnan perustamisen jälkeen vuonna 1832 uusi kuningas Otto lisäsi sotilaslippuihin kuninkaallisen vaakunan (joka koostui baijerilaisesta kuviosta ja kruunusta). Oton luovuttua vallasta vuonna 1862 vaakuna poistettiin, mutta vuonna 1863 uusi kuningas (Yrjö I) korvasi sen kruunulla. Vuonna 1864 armeijan lipuksi tuli neliönmuotoinen ristilippu, jonka keskellä oli Pyhä Yrjö. Kuningasperhe puolestaan käytti lippua, jossa oli Schleswig-Holstein-Sonderburgin-Glücksbergin suvun tunnus ristin keskellä. Lippuja käytettiin rinnakkain ja niiden käyttöä säänneltiin vuonna 1867 säädetyllä kuninkaallisella asetuksella.

Vuonna 1924 Kreikan muututtua tasavallaksi kuninkaalliset symbolit poistettiin lipuista, mutta monarkian palautus 1935 toi ne takaisin. Tasavallan aikana yksinkertaista ristilippua käyttivät vain eräät valtion virastot, ja laitokset kun taas raidallista merilippua käyttivät maissakin yksityiset kansalaiset.[2]

Vuonna 1969 sotilasvallankaappauksen jälkeen Kreikassa siirryttiin käyttämään maissakin nykyisenkaltaista lippua, jossa sinisen sävy oli jonkin verran nykyistä tummempi. Demokratian palauttamisen jälkeen vuonna 1975 Kreikassa siirryttiin käyttämään vanhaa ristilippua, mutta vuonna 1978 nykyinen lippu otettiin uudestaan käyttöön myös maissa[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]