Kouluvuosi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kouluvuosi eli lukuvuosi (lyhenne lkv. tai lv.[1]) on vuoden mittainen, yhdestä tai useammasta lukukaudesta ja niiden väliin ja keskelle jäävistä lomista muodostuva jakso, jonka aikana luokallisessa koulussa suoritetaan yhden luokkatason opinnot. Pohjoisella pallonpuoliskolla kouluvuosi alkaa yleensä syksyllä ja päättyy kesälomaan, kun taas eteläisellä pallonpuoliskolla kouluvuosi seuraa usein kalenterivuotta.

Kouluvuosi Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa peruskoulun lukuvuosi alkaa perusopetuslain 23 §:n mukaan 1. elokuuta ja päättyy 31. heinäkuuta, ja lukuvuodessa on 189 työpäivää.[2] Jos itsenäisyyspäivä, vappu tai loppiainen sattuu muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi, lukuvuosi voi olla vastaavasti lyhyempi. Opetuksen alku- ja lopetuspäivää ei ole laissa määritelty.[3] Koulutyö alkaa yleensä elokuun puolenvälin aikoihin, mutta tarkemmin asiasta päättää kukin kunta. Sen sijaan on asetuksella säädetty, että koulutyö päättyy "viikon 22 viimeisenä arkipäivänä",[4] joka on aikaisintaan 29. toukokuuta ja viimeistään 5. kesäkuuta. Vuonna 2011 se on 4. kesäkuuta.[2] Lisäksi kouluvuodesta on säädetty, että peruskoulussa on kesäloma ja vähintään kymmenen päivän pituinen joululoma, ja että lauantait ovat vapaapäiviä, ellei kunta toisin päätä.[5] Kesäloma alkaa koulutyön päättyessä ja päättyy seuraavan kouluvuoden koulutyön alkaessa kunnan päättämänä ajankohtana yleensä elokuun puolenvälin aikoihin.

Syys- tai talvilomaa ei ole määritetty lainsäädännössä, vaan periaatteessa kunnat voivat päättää niiden pituuden ja ajankohdan itsenäisesti. Käytännössä kuitenkin esimerkiksi eri oppilaitosten yhteistyön takia loma-ajoista päätetään usein seutukunnittain tai laajemminkin alueellisesti. Talviloman ajankohta määrättiin aikaisemmin valtakunnallisesti ja porrastettiin kolmelle viikolle, ja tätä käytäntöä noudatetaan yhä yleisesti.[6] Talvilomasta, josta käytetään myös nimitystä hiihtoloma, on kuitenkin olemassa Kuntaliiton ja opetushallituksen suositus, jonka mukaan se porrastettaisiin maakunnittain viikoille 8–11.[7]

Kouluvuoden muutokset Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa kouluvuosi kesti aiemmin syyskuun alusta toukokuun loppuun, joten kesäloma oli kokonaiset kolme kuukautta. Koulua käytiin kuutena päivänä viikossa, joskin yleensä kerran kuukaudessa oli yksi arkipäivä vapaata (ns. kuukausiloma), usein lauantaina tai maanantaina. Kun syyslukukaudesta 1971 lähtien lauantait muutettiin eräin poikkeuksin vapaapäiviksi, koulun alkua aikaistettiin elokuun puolelle.[8] Koulutyö päättyi aikaisemmin yleensä 31. toukokuuta, ellei se sattunut pyhäpäiväksi, mutta 1990-luvun alussa päättymispäivä siirrettiin viikon 22 lauantaihin, joka useimmiten on kesäkuun puolella.

Hiihtoloman keksi vuonna 1926 kouvolalainen voimistelunopettaja ja suojeluskuntaupseeri Santeri Hirvonen, Lauri Pihkala edisti asiaa 1930-luvulla ja loma tuli käyttöön oppikouluissa vuonna 1933, kansakouluissa 1934.[9]

Maaseutukunnissa pidettiin syyslukukaudella perunannostolomaa 1940-luvulta aina 1970-luvulle asti. Loma kesti 2–10 päivää ja se oli yleensä syyskuun lopussa tai lokakuussa.
[8]

Kouluvuoden rakenne muutamissa eri maissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taulukossa on esimerkkejä kouluvuodesta eri puolilla maailmaa.[10]

Maa Lukukausia Alku Loppu
Suomi 2 elokuu toukokuu/kesäkuu
Venäjä 2 1. syyskuuta toukokuu
Ranska 3 syyskuu heinäkuu
Japani 3 huhtikuu maaliskuu
Etelä-Korea 2 maaliskuu helmikuu
Australia 2? tammikuu marraskuu
Kiina 2? syyskuu heinäkuu

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuu kiurusta kesälomaan... Etusivu. 2.6.2005. Opetusministeriö. Viitattu 9.8.2009.