Koulutuslupaus
Koulutuslupaus on sosiaalisen median tunniste, jota käytettiin korkeakouluopiskelijoiden valtakunnallisessa vaalikampanjassa Suomen eduskuntavaalien 2015 alla. Kampanjan loivat Suomen ylioppilaskuntien liitto ja Suomen opiskelijakuntien liitto yhdessä ylioppilas- ja opiskelijakuntien kanssa.[1]
Kampanjassa pyydettiin eduskuntapuolueita ottamaan kantaa seitsemään koulutukseen ja opiskeluun liittyvään väitteeseen kyllä–ei-akselilla. Puolueet suhtautuivat kysymyksiin myönteisesti, ja esimerkiksi väitteeseen ”koulutusmäärärahojen tulee pysyä tulevalla hallituskaudella vähintään nykyisellä tasolla” seitsemän puoluetta vastasi kyllä. Kaikki puolueet olivat yhtä mieltä myös siitä, että opintotuen tuli säilyä opintorahapainotteisena.[2] Sosiaalisessa mediassa puolueiden tunnetut edustajat, kuten Juha Sipilä (kesk.) ja Alexander Stubb (kok.), esiintyivät opiskelijoiden kanssa pidellen koulutuslupaus-lappuja, joissa oli iskulauseita kuten ”Koulutuksesta ei leikata” ja joissa näkyi hashtag #koulutuslupaus.[2]
Vaalit voittivat keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset.[3] Ne kaikki olivat muun muassa luvanneet pitää koulutusmäärärahat vähintään entisellä tasolla.[4] Hallitusohjelmassa koulutukseen kohdistettiin kuitenkin leikkauksia.[5] Koulutuksesta leikattiin Sipilän hallituksen aikana noin 800 miljoonaa euroa.[6] Tästä syystä oppositio kävi peräämään hallitukselta ennen vaaleja annettuja lupauksia.[5] Verkossa koulutuslupaus-kuvia levitettiin ahkerasti ja asiasta käytiin kiivasta keskustelua niin eduskunnassa kuin julkisuudessa.[5]
Kansalaistaito-kirjan kirjoittajien Vesa Heikkisen ja Tapio Pajusen mukaan kampanja onnistui erinomaisesti, sillä sen ajatukset saivat laajaa kannatusta. Toisaalta heidän mielestään kampanjoijat onnistuivat ”kätkeämään kampanjansa poliittisuuden ja esittämään tavoitteensa ikään kuin kiistattomana yhteisenä hyvänä”. Heikkisen ja Pajusen mukaan kampanja on hyvä esimerkki siitä, kuinka voimallista mutta vaarallista lupaaminen saattaa olla ja miten järjestöjen painostustoimenpiteet voivat vaikuttaa politiikan kulkuun. Kirjoittajien mukaan olisi ollut poliittinen itsemurha kieltäytyä koulutuslupauksen antamisesta vaalien alla.[5]
Sosiaalisessa mediassa koulutuslupaus-kuvia kierrätettiin vielä vuonna 2016.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Heikkinen, Vesa & Pajunen, Tapio: Kansalaistaito. Miten politiikkaa voi ymmärtää, jos sitä voi ymmärtää?. Teos, 2016. ISBN 978-951-851-700-2.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Heikkinen & Pajunen, 246−247.
- ↑ a b Heikkinen & Pajunen, 247.
- ↑ Tulos puolueittain tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 3.9.2017.
- ↑ Puolueiden kannat | Koulutuslupaus www.koulutuslupaus.fi. Viitattu 3.9.2017.
- ↑ a b c d e Heikkinen & Pajunen, 248.
- ↑ Sipilän johdolla laadittiin insinöörimäinen hallitusohjelma ja tavoitteille 28 mittaria – HS kävi läpi tavoitteiden toteutumisen Helsingin Sanomat. 27.5.2018. Viitattu 13.6.2018.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Koulutuslupaus, kampanjan kotisivu.
- Näin uusi hallitus lupasi kuvissa, ettei leikkaa koulutuksesta – leikkaavat kuitenkin Nyt.fi. 29.5.2015. Viitattu 22.3.2017.
- Kekkonen, Arto: #Koulutuslupaus – Opiskelijajärjestöjen kampanjointi sosiaalisessa mediassa Suomen vuoden 2015 eduskuntavaalien yhteydessä, pro gradu.