Kemppien tupa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kotiseutumuseo Kemppien tupa.

Kemppien tupa on Lemussa, Lemun kirkon vieressä sijaitseva kotiseutumuseo Se toimii vuonna 1858 rakennetussa entisessä pitäjänmakasiinissa, jonne alun perin talletettiin hyvinä satovuosina viljaa käytettäväksi myöhemmin katovuosien sattuessa syönti- ja siemenviljana. Hirsistä kiviperustukselle tehty rakennus on kaksikerroksinen ja vuorattu punamullatulla pystylaudoituksella.[1] Rakennukseen johtavat massiiviset, vuonna 1873 valmistuneet kiviraput. Alun perin rakennuksessa oli myös kaksinkertaiset hirsiseinät ja niiden välillä tyhjä tila viljavarkauksien estämiseksi.[2]

Makasiinista lainattiin viljaa vielä 1930-luvulla, mutta lainajyvästöjen merkityksen vähetessä hiljalleen maatalouden kehittyessä myös Lemun makasiinin käyttö hiipui. Viimeiset varastossa olleet viljat huutokaupattiin 40- ja 50-lukujen vaihteessa.[2] Lemun manttaalikunta antoi tyhjilleen jääneen makasiinin kotiseutuyhdistys Lemun Kempit ry:n käyttöön yhdistyksen perustamisvuonna 1951. Makasiinia muokattiin lahjoitusvarojen turvin museokäyttöä varten vuonna 1952 tehdyssä remontissa, joka toteutettiin taiteilija Ilmari Wirkkalan suunnitelmien perusteella.[1][3] Remontin yhteydessä seinien sisempi hirsikerta ja viljasalvot purettiin.[2] Vuonna 1976 makasiini lahjoitettiin yhdistyksen omaisuudeksi.[1] Museon kokoelmia uudistettiin perustamisen jälkeen laajemmin vuonna 1981, kun esineistön järjestystä museossa parannettiin ja kokoelmia luetteloitiin museoviraston avustuksella. Sähköt museoon saatiin kuitenkin vasta vuonna 1983.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pursimo, Elina (toim.): Lemun kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta. Lemun kotiseutuyhdistys, Lemun kunta, Varsinais-Suomen liitto ja Turun maakuntamuseo, 2000. ISBN 951-9054-42-1.
  • Salonen, Pentti: Muinaisjäänne. Toimittanut Tuomas Pelto. Kotiseutuyhdistys Lemun Kempit ry, 2005. ISBN 952-91-9071-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Pursimo: Lemun kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 139–140.
  2. a b c Salonen: Muinaisjäänne, s. 153–155.
  3. a b Salonen, Pentti: Lemun kotiseutuyhdistys Kempit ry, s. 162–166. Teoksessa: Pursimo: Lemun kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]