Kotikenttäetu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kotikenttäetu tarkoittaa omalla kotikentällään pelaavan urheilujoukkueen (joskus myös yksilöurheilijan) saamaa etua vierasjoukkueeseen nähden. Toinen merkitys kotikenttäedulle (yleisemmin kotietu) on pudotuspeleissä saatava ylimääräinen kotiottelu.

Kotikenttäedulla voidaan myös vertauskuvallisesti tarkoittaa esimerkiksi sodankäynnissä tai muissa kilpailullisissa tilanteissa etua, joka saavutetaan sen ansiosta että kamppailu käydään itselle tutussa ympäristössä.

Suuruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kotijoukkueiden voittoprosentit eri lajeissa ja sarjoissa ovat (vuonna 2011 laskettuina): NBA-koripallo: 63 %, jalkapallo: 62 %, NHL-jääkiekko: 59 %, amerikkalainen jalkapallo: 58 %, baseball 54 %. [1]

Syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Säännöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joissain urheilulajeissa on sääntöjä, jotka suosivat kotijoukkuetta. Esimerkiksi jääkiekossa kotijoukkue saa tehdä kentällistensä vaihdon vierasjoukkueen jälkeen.[2]

Olosuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joidenkin joukkueiden kotikentän olosuhteet eroavat huomattavasti sellaisista, joihin vierasjoukkueen pelaajat ovat tottuneet. Esimerkiksi Bolivian jalkapallomaajoukkue pelasi aikaisemmin kotiottelunsa La Pazin korkeassa ilmanalassa. Vuonna 2007 FIFA kielsi karsintaottelut La Pazissa liialliseen kotikenttäetuun vedoten.[3]

Yleisön vaikutus tuomariin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sports Illustrated kirjoitti vuonna 2011 tutkimuksesta, jonka mukaan kotikenttäetu johtuu etupäässä erotuomarien puolueellisuudesta, eikä esimerkiksi kotiyleisön kannustuksen vaikutuksesta pelaajiin tai kentän ominaisuuksista, kuten yleisesti uskotaan. Tutkimuksen mukaan tuomarit suosivat tuomioissaan kotijoukkuetta kotiyleisön vaikutuksen johdosta. Yleisön kannustuksen suoran vaikutuksen tutkijat kiistivät sen perusteella, että koripallon vapaaheittojen tai jääkiekon rangaistuslaukausten onnistumisissa ei koti- ja vierasjoukkueiden välillä ollut eroja. Vierasjoukkueen matkaväsymys selittää tutkijoiden mukaan viidenneksen kotikenttäedusta.[1]

Jalkapallossa kotikenttäetu syntyy tutkimuksen mukaan siitä, että tuomarit antavat kotijoukkueen ollessa niukasti häviöllä lisäaikaa keskimäärin 2 minuuttia enemmän kuin päinvastaisessa tilanteessa. Jääkiekossa kotijoukkueille annetaan viidennes vähemmän jäähyjä kuin vierasjoukkueille.[1]

Kenttä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilburgin yliopiston Niels van de Ven (2011) esitti tutkimuksessaan, että kotikenttäetu ei edellytä yleisön läsnäoloa. Kotijoukkueen etu säilyy ilman yleisöäkin pelatuissa otteluissa, mutta katoaa paikallisotteluissa silloin kun pelataan kummankin joukkueen kotistadionilla. Van de Venin mukaan kotijoukkueen etulyöntiaseman selittää kentän tuttuus.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tiede-lehti 4/2012, s. 14–15

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Moskowitz, Tobias J. ja L. Jon Wertheim, "What's Really Behind Home Field Advantage", Sports Illustrated, 17.1.2011, s. 65–72.
  2. Jääkiekon säännöt (PDF) IIHF. Viitattu 26.4.2012.
  3. CBC News: FIFA raises altitude limit, Viitattu 26.4.2012
  4. Supporters Are Not Necessary for the Home Advantage: Evidence From Same-Stadium Derbies and Games Without an Audience