Koston kruunajaiset

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Koston kruunajaiset
Prom Night
Ohjaaja Paul Lynch
Käsikirjoittaja
Tuottaja
Säveltäjä Paul Zaza
Pääosat
Valmistustiedot
Valmistusmaa Kanada
Tuotantoyhtiö Anchor Bay Entertainment
Levittäjä Embassy Pictures
Netflix
Ensi-ilta 1980
Kesto 90 minuuttia
Alkuperäiskieli englanti
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Koston kruunajaiset (Prom Night) on vuonna 1980 ensi-iltansa saanut kanadalainen kauhuelokuva. Elokuvan on ohjannut Paul Lynch ja pääosissa ovat Jamie Lee Curtis ja Leslie Nielsen. Se sai kolme jatko-osaa, Prom night II – verijuhlat (1987), Suudelma ennen kuolemaa (Prom Night III: The Last Kiss) (1989) ja Prom Night 4 – päästä meidät pahasta (1992). Nelson McCormickin ohjaama uudelleenfilmatisointi Prom Night sai ensi-iltansa vuonna 2008.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pieni lapsijoukko leikkii hylätyssä tehdasrakennuksessa, mutta leikki päättyy surullisesti, kun pikkutyttö menettää henkensä. Koska tapaturmassa ei ollut muita silminnäkijöitä, he päättävät olla kertomatta koko asiasta mitään ja antaa asian painua unholaan.

Kuusi vuotta myöhemmin lapsista on kasvanut jo nuoria, jotka ovat valmistautumassa koulunsa päättäjäistansseihin. Pian nuoret saavat tietää, että vuosia vanhasta tapaturmasta tiesi heidän lisäkseen joku muukin, joka on valmis kostamaan.

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Jamie Lee Curtis  Kim Hammond  
 Leslie Nielsen  Raymond Hammond  
 Casey Stevens  Nick McBride  
 Anne-Marie Martin  Wendy Richards  

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtion elokuvatarkastamo langetti elokuvalle ennakkotarkastuksessa 18. syyskuuta 1981 ikärajan KK (kokonaan kielletty), joten elokuvaa ei saanut Suomessa levittää eikä esittää. Perusteena täyskiellolle oli elokuvan raaistavuus. Myöhemmin elokuvan leikattu versio sallittiin ikärajalla K18.[1] Video-oppaassa vuodelta 1995 Sam Inkinen antoi elokuvan Suomessa julkaistulle, 11 minuuttia lyhyemmäksi leikatulle VHS-kasettiversiolle yhden tähden viidestä, mikä teoksen mukaan vastaa sanallista arviota ”huono”.[2]

Elokuvan pääosaa näytellyt Jamie Lee Curtis kisasi vuonna 1981 Kanadan elokuva-alan palkintoja jakavassa Genie-palkintogaalassa parhaan ulkomaisen näyttelijättären palkinnosta (Best Performance by a Foreign Actress: Jamie Lee Curtis), mutta palkinnon voitti kuitenkin Susan Sarandon. Itse elokuva oli ehdolla myös parhaasta leikkauksesta, mutta siitäkään ei voittoa tullut.[3] Elokuva vakiinnutti osaltaan Jamie Lee Curtisin mainetta kauhuelokuvien naispääosien esittäjänä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sedergren, Jari.: Taistelu elokuvasensuurista : valtiollisen elokuvatarkastuksen historia 1946-2006. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, [2006]. 85017263. ISBN 9517468121. Teoksen verkkoversio.
  2. Bello Romano (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1995. ISBN 951-0-19839-0.
  3. Genie Awards (1981) IMDb. Viitattu 22.3.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.