Kosteikkokasvi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hydrofyyttejä

Kosteikkokasvi eli hydrofyytti (vesi + kasvi) on fysiologisilta ominaisuuksiltaan kostealle kasvupaikalle sopeutunut kasvi. Tarkemmin sanottuna kasvi kasvaa vedessä, vetisessä maassa, tai maassa joka kostuu säännöllisesti. Esimerkiksi lumpeet ja jotkin vuokot ovat hydrofyytteja. Kosteikkokasveja ovat myös ruohovartiset rantakasvit, kuten rentukka, järvikorte ja sarakasvit. Myös sammalet ovat kostean paikan kasveja. Kosteikkokasveja on myös trooppisissa sademetsissä sekä lehtodoissa. Hydrofyytin vastakohtana ovat kuivakkokasvit eli kserofyytit.[1] Vesikasveja on viittä tyyppiä: pohja- uppos- ja kelluslehtiset sekä irtokellujat ja ilmaversoiset.[2]

Joitakin kosteikkokasveja käytetään kosteikkopuutarhassa.

Hydrofyyttien ominaisuuksia:

  1. Ohut kutikula
  2. Ilmaraot ovat lähes aina auki
  3. Suuret lehdet, jotka mahdollistavat kellumisen
  4. Pieni juuristo
  5. Hapenottoon erikoistuneet juuret

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Onki, ontology service: [onki.fi/fi/browser/search/ysa?&os=ysa&c=ysa+Y18622 Kosteikkokasvit] Yleinen suomalainen sanasto. Viitattu 19.9.2013.
  2. ”Vesikasvit”, Kasvien maailma, Otavan iso kasvitietosanakirja, Osa 5, s. 2054-2056. Helsinki: Otava, 1981. ISBN 951-1-05799-5.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.