Košer

Wikipedia
Ohjattu sivulta Kosher
Loikkaa: valikkoon, hakuun

  Osa uskontojen artikkelisarjaa
Juutalaisuus ja juutalaiset

Star of David.svg         Menora.svg

Kuka? · Etymologia · Kulttuuri

Juutalaisuus
Jumala (Jahve)
Tanak (Toora, Nevi'im, Ketuvim)
Talmud  · Halakha · Košer
Filosofia · Kabbala
Daavidintähti · Menora
Synagoga · Rabbi

Juutalaisuuden suuntaukset
Ortodoksisuus · Konservatismi
Reformismi · Rekonstruktionismi
Liberalismi · Karaiitit · Hasidismi

Juhlapäivät
Sapatti · Hanukka · Jom kippur

Juutalaiset kansana
Aškenasit · Sefardit · Mizrahit

Juutalaiset maittain
Israel · Yhdysvallat · Venäjä
Ruotsi · Ranska
Suomen juutalaiset
Tunnettuja suomenjuutalaisia

Juutalaiset kielet
Heprea · Jiddiš · Ladino

Juutalaisten historia
Israelin kuningaskunta · Temppeli · Babylonin vankeus · Ensimmäinen juutalaissota · Toinen juutalaissota · Haskala · Holokausti · Alija · Israel (Historia) · Arabikonfliktit

Antisemitismi

Poliittiset liikkeet · Sionismi

n  k  m

Košer (hepreaksi ‏כָּשֵר‎, kelvollinen, puhdas) on käsite, joka yhdistetään pääasiassa juutalaisten säädösten mukaan valmistettuun ja tarjottuun ruokaan. Myös muihin juutalaisen uskonnon esineisiin kuten Toorakääröön, mezuzaan, tefillineihin tai mikveen liittyy erityisiä košer-sääntöjä. Näitä säädöksiä kutsutaan yhteisellä nimellä kašrut (hepreaksi ‏כַּשְרוּת‎).

Sisällysluettelo

Aineet[muokkaa]

Ruoka-aineet jaetaan Tooran lakien mukaan kolmeen pääryhmään:

  • basari lihatuotteet (myös siipikarja)
  • chalavi maitotuotteet
  • parve neutraalit tuotteet: kasvikset, hedelmät, kala, kananmuna, hunaja

Toora selvittää yksityiskohtaisesti ruokavalioon kelpaavat eläimet. Karjaeläinten tulee olla märehtijöitä ja niillä pitää olla halkinainen kavio; sopivia ovat esimerkiksi lehmä, puhveli, lammas, vuohi ja kirahvi. Määritelmän ulkopuolelle jäävät siis muun muassa sika, hevonen, hirvi, aasi, jänis ja kameli. Siipikarjasta kelpaavat esimerkiksi kana, ankka ja kalkkuna. Petolinnut eivät ole košer. Kaloista (oikeastaan vesieläimistä) kelvollisia ovat vain ne, joilla on suomut ja evät. Äyriäiset ja vaikkapa ankerias eivät siis kuulu košer-ruokavalioon.

Veren käyttö ruoka-aineena on ehdottomasti kielletty. Tämän vuoksi eläimet on teurastettava erityisellä tavalla (ks. alhaalla).

Teurastus[muokkaa]

Ortodoksijuutalaisten rabbien liiton košer-symboli.

Eläimen rituaalista teurastusta kutsutaan nimellä šehita. Karja ja siipikarja on teurastettava siten, että yhdellä pitkällä terävällä veitsen vedolla avataan eläimen kaulavaltimo. Tarkoituksena on että eläin kärsii mahdollisimman vähän. Sen veri saadaan valutettua mahdollisimman tarkkaan pois. Šehitaa ei voi suorittaa samoilla välineillä, joilla teurastetaan ei-košereita eläimiä.

Teurastetun eläimen sisäelimet tarkistetaan; on nimittäin oltava varmaa että se on ollut terve. Vasta tämän jälkeen eläin voidaan todeta košeriksi. Ennen ruoaksi valmistamista lihaa liotetaan vedessä ja se peitetään vähäksi aikaa suolaan, jotta veri lähtisi siitä mahdollisimman tarkasti.

Koska teurastus pitää suorittaa tiukasti määrätyllä tavalla rabbin valvonnassa, ei juutalaiseen ruokavalioon kuulu riista. Metsästettyä eläintä ei voida teurastaa rabbin valvonnassa ja laskea siitä välittömästi verta pois. Koska eräs teurastuksen näkökannoista on myös eläimen kärsimyksen minimoiminen, ei juutalaisen ideologian mukaan villieläintä voi vangita muulla tavoin ja suorittaa sen jälkeen teurastusta säädetyllä tavalla.

Ruokailu[muokkaa]

Juutalainen ruokailemassa.

Tooran käskyn mukaan vasikkaa ei saa keittää äitinsä maidossa, minkä vuoksi liha- ja maitotuotteita ei sekoiteta koskaan keskenään eikä niitä tarjoilla samalla aterialla. Monet tutkijat ovat myöhemmin väittäneet, että tämä sääntö perustuu lakien virheelliseen tulkintaan.

Eri maiden juutalaisten perinteiden välillä on eroja maito- ja liharuokien nauttimisen välisen ajan suhteen. Maidon, voin ja kevyiden juustojen nauttimisen jälkeen riittää useimpien perinteiden mukaan pelkkä suun huuhtelu, toiset pitävät tunnin aikavälin. Lihatuotteiden nauttimisen jälkeen pidetään yleisesti 4–6 tunnin tauko ennen maitoruokien nauttimista traditiosta riippuen. Syynä on se, että liharuoat sulavat hitaasti. Samasta syystä eräiden näkemysten mukaan kypsien juustojenkin jälkeen tulisi odottaa useampia tunteja ennen liharuokien nauttimista.

Neutraaleja parve-tuotteita saa sen sijaan yhdistellä vapaasti sekä liha- että maitoruokien kanssa. Kalaa ei useimpien traditioiden mukaan sekoiteta lihan kanssa samaan, vaikka niitä tarjoiltaisiinkin samalla aterialla. Lisäksi košer-lakeja noudattava pidättäytyy myös juustoista, joissa on eläinperäinen juoksete.

Keittiö ja ruokailuvälineet[muokkaa]

Košer-ruokailuvälineitä.

Kun keittiöstä halutaan tehdä košer-lakien mukainen, on se puhdistettava perusteellisesti. Ennestään käytetyt ruokailu- ja keittovälineet täytyy puhdistaa joko tulessa kuumentamalla tai upottamalla ne kiehuvaan veteen. Kuumuus pakottaa metalliastioiden huokosiin imeytyneet aineet ulos ja näin astiasta tulee košer eli kelvollinen. Keramiikka-astioita ei voi puhdistaa materiaalin huokoisuuden vuoksi, joten ne on korvattava uusilla tai laitettava säilöön käyttämättöminä vuoden ajaksi. Lasiset astiat muodostavat kuitenkin poikkeuksen, koska ruoka-aineet eivät imeydy lasiin. Samat menetelmät pätevät pesahia varten tehtävässä puhdistuksessa (košer le'pesah).

Oikeaoppisessa košer-keittiössä on erilliset ruoan valmistusastiat ja -välineet, astiastot ja aterimet liha- ja maitoruoille. Puhtaasta lasista tehtyjä astiastoja voi kuitenkin käyttää sekä liha- että maitoruokiin. Varustetuimmissa košer-kodeissa on jopa kaksi erillistä uunia sekä erilliset astianpesupisteet.

Katso myös[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Košer.