Korsikanritari

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Korsikanritari
Papilio.hospiton.mounted.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Päiväperhoset Papilionoidea
Heimo: Ritariperhoset Papilionidae
Alaheimo: Ritariperhoset Papilioninae
Tribus: Papilionini
Suku: Papilio
Laji: hospiton
Kaksiosainen nimi
Papilio hospiton
Géné, 1839
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Korsikanritari Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Korsikanritari Commonsissa

Korsikanritari (Papilio hospiton) on muutamilla Välimeren saarilla tavattava hyvin harvinainen ritariperhoslaji. Se kuuluu Euroopan unionin luontodirektiivin liitteisiin II ja IV. Lisäksi korsikanritari mainitaan CITES-sopimuksen liitteessä I eli kaikenlainen lajilla käytävä kauppa on kiellettyä.[1]

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kookas, keltamusta päiväperhonen, jonka takasiipien takareunassa on selvät, lyhyet kannukset. Takasiivissä on rivi sinisiä täpliä sekä punainen silmätäplä. Siipisuonten kohdalla on musta viiru. Korsikanritari muistuttaa ulkonäöltään varsin paljon tavallista ritariperhosta (Papilio machaon), mutta mustan värin osuus siivissä on korsikanritarilla jonkin verran suurempi ja siivet ovat kontrastisemmat. Keskeisenä lajeja erottavana tuntomerkkinä siiven alapinnan leveä, mustareunainen poikkiviiru on ulkoreunastaan syvään sahamaisesti aaltoileva. Siipiväli 60–70 mm.[2][3]

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korsikanritaria tavataan ainoastaan Korsikan ja Sardinian saarilla. Perhoset lentävät yhtenä sukupolvena ja aloittavat lentonsa toukokuun puolivälissä. Lento jatkuu runsaampana kesäkuun alkupuolelle, mutta jonkin verran perhosia lentää aina heinäkuulle saakka.[3]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harvinainen laji. Perhoset elävät kuivilla, kallioisilla ja avoimilla ruohostomailla, joilla kasvaa korkeintaan harvaa pensaikkoa. Laji viihtyy tyypillisesti muuta maastoa korkeammilla kohdilla. Koiraat voivat lentää tuntikausia laskeutumatta. Perhoset vierailevat mielellään ohdakkeiden kukilla.[3][1] Laji talvehtii kotelona.[2]

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukan ravintokasveja ovat Ferula communis, Ruta corsica sekä Peucedanum paniculatum. Ravintokasvin valinta riippuu populaatiosta.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d van Swaay, C., Wynhoff, I., Verovnik, R., Wiemers, M., López Munguira, M., Maes, D., Sasic, M., Verstrael, T., Warren, M. & Settele, J.: Papilio hospiton IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2010. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 18.8.2014. (englanniksi)
  2. a b http://en.butterflycorner.net/Papilio-hospiton-Corsican-Swallowtail-Korsischer-Schwalbenschwanz.379.0.html
  3. a b c http://www.eurobutterflies.com/species_pages/hospiton.htm

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]