Korpikarhunsammal
| Korpikarhunsammal | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Polytrichum commune Hedw.[1] |
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
| |
Korpikarhunsammal eli korvenkarhunsammal (Polytrichum commune) on korkeaksi kasvava, laajoja mattoja muodostava sammal, jota karhut käyttävät usein talvipesiensä eristeenä ja pehmusteena. Se kuuluu korpikarhunsammalten sukuun. Toisinaan notkokarhunsammalta (Polytrichum uliginosum) on pidetty kuuluvana korpikarhunsammal -lajiin, mutta nykyisin sitä pidetään omana lajinaan.[2]
Sisällysluettelo |
Ulkonäkö ja koko [muokkaa]
Korpikarhunsammal voi kasvaa 40 cm pitkäksi. Sen haarattomissa versoissa harittaa suoraan sivuille melko tiheään jopa yli 1 cm:n pituisia neulasmaisia lehtiä. Nämä kapeat ja hammaslaitaiset lehdet myötäilevät kuivina vartta. Punertava pesäkeperä on 6–12 cm pitkä. Nelisärmäinen itiöpesäke on aluksi pysty, mutta kääntyy itiöiden valmistuessa vaakasuoraksi.
Levinneisyys [muokkaa]
Korpikarhunsammal kasvaa yleisenä koko Suomessa.
Elinympäristö [muokkaa]
Korpikarhunsammal muodostaa mättäitä happamiin suoperäisiin metsiin, puronvarsille ja rannoille, kosteille niityille, soiden reunamille ja erityisesti kuusikorpiin. Paikoin se levittäytyy komeiksi kasvustoiksi aarien alueille.
Käyttö [muokkaa]
Saamelaiset ovat käyttäneet kuivaa korpikarhunsammalta patjojen täytteenä. [3]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Tauno Ulvinen, Kimmo Syrjänen ja Susanna Anttila (toim.): Suomen sammalet - levinneisyys, ekologia, uhanalaisuus. Helsinki: Suomen ympäristökeskus, 2002. ISBN 952-11-1153-4 (PDF), painetussa muodossa ISBN 952-11-1152-6 (nid.). Teoksen verkkoversio.
- ↑ Ulvinen, T. ja Syrjänen, K.: Suomen sammalten levinneisyys eliömaakunnissa. Suomen ympäristökeskus, 2009. ISBN 978-952-11-3247-6. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Jyväskylän yliopisto
Sivulta puuttuu