Korokoi
| Korokoi | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Koimaiset Tineoidea |
| Heimo: | Aitokoit Tineidae |
| Alaheimo: | Tineinae |
| Suku: | Korokoit Elatobia |
| Laji: | fuliginosella |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Korokoi (Elatobia fuliginosella) on aitokoihin lukeutuva pieni perhoslaji.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yksivärisen harmaanruskea perhonen, jonka siipiväli on 12–22 mm. Siivet ovat pitkänomaiset, noin neljä kertaa leveyttään pitemmät, ja niissä siipisuomut ovat kärjestään tummanruskeat, tyvestä vaaleammat. Takasiivet ovat kiiltävät ja violetinharmaat. Pään ja huulirihmojen karvamaiset suomut ovat tummanruskeita, mutta kärjestään vaaleita.[2][3][4]
Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Perhosen levinneisyys Euroopassa keskittyy Pohjoismaihin, etelämpänä sitä tavataan vain paikoin. Sitä tavataan paikoittain Norjasta ja Ruotsista sekä laajemmalti Suomen länsiosista. Idässä levinneisyys jatkuu Pohjois-Aasian poikki Pohjois-Amerikkaan.[4] Esiintymiä on myös Pohjois-Afrikassa.[2] Lentoaika on kesäkuun lopulta elokuun alkuun.[5]
Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Korokoi elää vanhoissa kuivissa metsissä. Se vaatii elinpaikaltaan pystyynkuolleita mäntyjä, joiden kaarna on osittain irronnut. Perhonen elää puunrungoilla ja lentää lämpiminä öinä niiden tuntumassa piilotellen muutoin kaarnanraoissa. Se myös tulee valolle.[4]
Toukka elää keväällä Strongylogaster lineata -sahapistiäisen mäntyyn kaivertamissa käytävissä syöden niistä löytyviä hyönteisten jäänteitä sekä muuta orgaanista jätettä. Toukkien tiedetään syövän myös oman lajinsa yksilöitä.[4][2]
Suomen kansallisessa uhanalaisarvioinnissa vuodelta 2010 korokoi on luokiteltu vaarantuneeksi (VU)[6]. Vaarantuneeksi se on luokiteltu myös Ruotsissa.[7] Norjassa se on silmälläpidettävä (NT)[8].
Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukka elää männyllä syöden orgaanista jätettä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Lauri Kaila, Marko Mutanen: Korokoi – Elatobia fuliginosella Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ a b c http://www.artfakta.se/Artfaktablad/Elatobia_Fuliginosella_102431.pdf
- ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/e/elatobia_fuliginosella.html
- ↑ a b c d Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna: Fjärilar: Käkmalar–säckspinnare. ISBN 978-91-88506-60-3 s. 456–457
- ↑ http://www.insects.fi/Lepidoptera/Tineidae/Elatobia/fuliginosella/Elatobia%20fuliginosella.htm[vanhentunut linkki]
- ↑ Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.). Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki.
- ↑ http://www.artfakta.se/SpeciesFact.aspx?TaxonId=102431
- ↑ http://www.artsportalen.artsdatabanken.no/Rodliste2010/Vurdering/Elatobia+fuliginosella/30034[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Bestimmungshilfe des Lepiforums (saksaksi)