Korkea fantasia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Korkea fantasia[1] on fantasiakirjallisuuden alalaji, jossa tarina sijoittuu kokonaan tai suurimmaksi osaksi kuvitteelliseen maailmaan.

Korkea fantasia edustaa tavallisesti laveaa eeppistä kerrontaa, jossa tapahtumat vyöryvät eteenpäin mahtipontisesti. Tarinat ovat pitkiä ja monipolvisia, ja niiden keskeinen teema on yleensä taistelu yliluonnollista pahuutta vastaan. Kertomukset sijoittuvat tarumaiseen menneisyyteen ja myyttisiin maihin, joissa taikuuden käyttö on yleistä.

Korkealle fantasialle ovat tyypillisiä pikkutarkasti luodut kuvitteelliset maailmat, joilla on oma historiansa, mytologiansa, kasvi- ja eläinkuntansa ja jopa pitkälle kehitellyt kuvitteelliset kielet. Näitä maailmoja kansoittavat monenlaiset taruolennot, kuten lohikäärmeet, kääpiöt, haltiat ja peikot.

Joskus termiä kuitenkin käytetään toisessa merkityksessä eli kun halutaan tehdä ero matalan fantasian välille. Tällöin lajien ero on lähinnä yliluonnollisten elementtien määrässä. Korkean fantasian yliluonnollisten elementtien määrä on suuri, kun taas matala fantasia on arkisempaa, eivätkä esimerkiksi taruolennot ole kovin yleisiä.

Tunnettuja kirjoja ja kirjailijoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seikkailufantasia tuli Suomessa lopullisesti tunnetuksi 1980- ja 1990-lukujen taitteessa. Viihteellisen fantasian keskeiseksi muodoksi tuli kirjallisesti heikkolaatuinen roolipelifantasia, fantasiaromaanit, joita tehdään samoihin fantasiamaailmoihin sijoittuvien roolipelien pohjalta. Roolipelifantasia tuli Suomeen kun Margaret Weisin ja Tracy Hickmanin Dragonlance-kirjoja alettiin kääntää vuonna 1990.

Fantasiakirjallisuus koki 1990-luvun alkupuolella Suomessa suuren noususuhdanteen. Otava, Jalava ja Karisto julkaisivat ajan fantasiakirjallisuudelle ominaista eeppistä fantasiaa eli pitkiä, samaan maailmaan sijoitettuja teossarjoja. Yhdysvaltaisen David Eddingsin Belgarion-sarja suomennettiin 1991–93. 1990-luvun jälkipuoliskolla suomennettiin runsaasti muutakin heikkotasoista tai keskinkertaista viihdefantasiaa, kuten Terry Brooksin, Robert Jordanin ja Tad Williamsin fantasiasarjoja.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/jasen/lehtiarkisto?modeyksi=yksi&takaisin=/&teksti_id=7643
  2. Sisättö, Vesa: Fantasiakirjallisuus. Teoksessa Riikonen, H. K. (päätoim.): Suomennoskirjallisuuden historia 1, s. 501–502. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-889-3.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]