Koriokarsinooma

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Koriokarsinooma on trofoblastisairaus, istukan syöpä. Sairastuneella on taustalla tyypillisesti raskaus, keskenmeno tai rypäleraskaus. Kansainvälisesti sairautta tavataan yhden synnytyksen kohdalla 16 000:sta. Vain vähemmistö syövän saaneista naisista synnyttää normaalin tai elävän lapsen. Suurin sairastumisriski on yli 40-vuotiailla. Oireena on yleisimmin verinen vuoto kohdusta. Raskauteen liittyvä koriokarsinooma leviää hyvin usein keuhkoihin. Hengenahdistus tai keuhkonsisäisen verenvuodon aiheuttama etenevä veriyskä saattaa olla oireena keuhkometastaasista. Lisäksi syöpä saattaa levitä esimerkiksi maksaan tai aivoihin; näissä tapauksissa ennuste on huono. Ajoissa havaittuun koriokarsinoomaan solunsalpaajat kuitenkin tehoavat hyvin. Muita hoitomuotoja ovat leikkaus ja sädehoito.[1]

Muita koriokarsinoomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisinaan koriokarsinooma saattaa saada alkunsa muualta kuin istukasta. Esimerkiksi munasarjan primaarisia koriokarsinoomia tavataan paitsi raskauteen liittyvinä, myös muissa yhteyksissä[2]. Miehillä esiintyy kiveksen koriokarsinoomaa, johon sädehoito sekä kemoterapia tehoavat huonosti ja johon liittyy korkea kuolleisuus useimpien raporttien mukaan.[3] Kaikista kivessyövistä koriokarsinoomia on yksi prosentti.[4] Kiveksen koriokarsinooma syntyy erilaistuneesta kasvainkudoksesta, jonka muodostavat sukusolujen esiasteet.[5]

Erittäin harvoissa tapauksissa koriokarsinooma voi saada alkunsa esimerkiksi keuhkoista.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.