Korintin kanava

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Aluksia kulkemassa kanavan läpi.

Korintin kanava (kreik. Διώρυγα της Κορίνθου) on 6,3 kilometriä pitkä kanava, joka katkaisee Kreikan mantereen ja Peloponnesoksen niemimaan yhdistävän Korintin kannaksen. Kanava yhdistää toisiinsa Korintinlahden lännessä ja Saroninlahden idässä. Kanava rakennettiin vuosina 1883–1893. Sitä edelsi 600-luvulla eaa. rakennettu kivetty tie, jota pitkin pystyttiin liikuttamaan pieniä aluksia.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rooman keisari Neron kanavaprojektin jäännöksiä kuvaava kartta vuodelta 1881.

Ajatus Korintin kannaksen halkaisevasta kanavasta syntyi jo antiikin aikana, kun Korintin asema itäisen ja läntisen Välimeren alueella kasvoi 700-luvulta eaa. lähtien.[1] Korinttia hallinnut tyranni Periandros suunnitteli kanavan rakentamista, mutta tehtävä osoittautui hänelle liian suureksi.[2] Sen sijaan rakennettiin Diolkos-nimellä tunnettu kivetty tie, jota pitkin rahti ja kevyemmät alukset pystyttiin kuljettamaan kannaksen halki. Samalla myös vältettiin pitkä ja vaarallinen kiertomatka niemimaan eteläosan Lakonian ympäri.[1] Seuraavina vuosisatoina useat hallitsijat, kuten Aleksanteri Suuri ja Caligula, suunnittelivat kanavan rakentamista. Vuonna 67 jaa. Rooman keisari Nero aloitti kanavan rakennustyöt. Neron kerrotaan aloittaneen rakennustyöt lyömällä ensimmäisen iskun kultaisella hakullaan, jonka jälkeen 6 000 orjaa jatkoi työtä. Projekti kuitenkin keskeytyi pian. Diolkos pysyi käytössä 1200-luvulle saakka, mutta kanavaprojekti saatiin lopulta päätökseen vasta 1893.[2]

Kanava halkaisee Korintin kannaksen sen kapeimmasta kohdasta.

Maantiede ja arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syvässä peruskallioon louhitussa kuilussa kulkeva, viivasuora Korintin kanava on poikkeuksellinen taidonnäyte 1800-luvun lopun rakennustyöksi. Koska kanava on kuitenkin vain 21 metriä leveä ja siinä on vettä vain kahdeksan metrin syvyydeltä, se on aivan liian ahdas modernille laivaliikenteelle. Kanavaa käyttävätkin nykyisin lähinnä turistialukset, ja siitä on muodostunut suosittu turistinähtävyys. Kanavan yli kulkee Ateenasta Peloponnesokselle johtava päätie sekä rautatie. Kanavan itäisen ja läntisen suun yli johtavat ainutlaatuiset mekaaniset sillat, jotka eivät tavallisten laskusiltojen tavoin tee tilaa laivoille nousemalla ylös vaan laskeutumalla kanavan pohjaan.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Australialainen Freestyle motocross-ajaja Robbie Maddison hyppäsi moottoripyörällään Korintin kanaalin yli huhtikuussa 2010. Maddison kiihdytti moottoripyöränsä ennen hyppyä yli 120 kilometrin tuntinopeuteen ja kävi hypyn aikana yli 90 metrin korkeudessa kanavan yläpuolella.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Facta 2001

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Castrén, Paavo: Uusi antiikin historia, s. 90. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-21594-3.
  2. a b Greece. Lonely Planet. ISBN 1741046564. Google Books (viitattu 25.11.2011). (englanniksi)
  3. Robbie Maddison Jumps Over Corinth Canal In Greece Dirt Rider. Viitattu 25.11.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]