Korallisormisammakko
| Korallisormisammakko | |
|---|---|
_crop.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Sammakkoeläimet Amphibia |
| Lahko: | Sammakot ja konnat Anura |
| Heimo: | Lehtisammakot Hylidae |
| Suku: | Litoria |
| Laji: | caerulea |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Litoria caerulea |
|
 |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Korallisormisammakko (Litoria caerulea) on vaaleanvihreä tai sinertävä lehtisammakkolaji. Osalla on pieniä luonnonvalkoisia täpliä. Silmissä on vaakasuorat pupillit. Varpaissa sillä on isot tarttumalevyt, joilla se kiipeilee taitavasti. Paritteluaikana koiras kutsuu naaraita kurnuttamalla veden äärellä. Sammakot parittelevat vedessä, jonka jälkeen naaras laskee munat pohjaan.[2] Se muistuttaa fyysisiltä ominaisuuksiltaan joitakin suvun muita lajeja, erityisesti Litoria splendidaa ja valkohuulilehtisammakkoa (Litoria infrafrenata).
Korallisormisammakko on suurempi kuin valtaosa muista Australian sammakoista ja voi saavuttaa 10 senttimetrin pituuden. Vankeudessa elävien sammakkojen saavuttama keskimääräinen elinikä on noin kuusitoista vuotta, mikä on korkeampi kuin valtaosalla muista sammakkolajeista. Korallisormisammakot ovat mukautuvia ja sopivat hyvin elämään lähellä ihmisasutusta. Niitä löydetään usein ikkunoista ja talojen sisältä syömässä valon houkuttelemia hyönteisiä.
Fyysisten ja käyttäytymiseen liittyvien piirteidensä vuoksi korallisormisammakosta on tullut yksi elinalueensa tunnistettavimmista sammakoista, ja se on maailmanlaajuisesti suosittu eksoottinen lemmikki. Sen ihon eritteen sisältävät antibakteerisia ja antiviraalisia ominaisuuksia, jotka saattavat olla hyödyllisiä lääkkeiden valmistuksessa. Seruleenin tiedetään alentavan verenpainetta ihmisillä.
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Korallisormisammakko elää luonnonvaraisena Australian pohjois- ja itäosissa sekä eteläisessä Uudessa-Guineassa.[3] Sen levinneisyys on rajoittunut pääsääntöisesti lämpimän trooppisen ilmaston alueille. Uudessa-Guineassa korallisormisammakkoa tavataan maan kuivemmassa, eteläisessä osassa. Lajia tavataan Irian Jayalta Port Moresbylle, ja kaikkein runsaimmin se esiintyy Daru Islandilla. Lajista on ollut irrallisia havaintoja myös Uuden-Guinean pohjoisosissa, mutta näiden arvellaan olevan ihmisten alueelle tuomia yksilöitä. Maailman luonnonsuojeluliiton (IUCN) mukaan korallisormisammakoita esiintyy myös Indonesiassa.[1]
Lajia on istutettu sekä Yhdysvaltoihin että Uuteen-Seelantiin. Yhdysvalloissa sen levinneisyys rajoittuu kahteen Floridan piirikuntaan, jonne se on saapunut todennäköisesti lemmikkieläinkaupan kautta. Floridan populaatio on pieni eikä sen kohdalla ole selvää, onko se vieraslajina aiheuttanut ekologisia tuhoja.[4] Myös Uudessa-Seelannissa oli aikaisemmin oma populaationsa, mutta lajia ei ole tavattu saarella enää 1950-luvun jälkeen.[5]
Terraariossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuten edellä mainittiin,korallisormisammakko on hyvin yleinen lemmikki sammakkoharrastajilla.
Se on hyvin helppohoitoinen, ja sopiikin siksi hyvin aloittelijalle. Koska korallisormisammakko elää latvustossa, kuten muutkin lehtisammakot, se tarvitsee korkean terraarion. Pohjapinta-ala siis ei ole niin tärkeä kuin korkeus. Mutta pohjalla pitää olla jokin piilopaikka, jotta sammakko tuntisi olonsa turvalliseksi, sekä vesiallas. Vesi vaihdetaan 2–4 päivän välein, ja koska korallisormisammakko käyttää vesiallasta vessanaan, se pitää silloin siivota jos ulostetta näkyy. Veden ei tarvitse olla kovin syvää, paitsi lisääntymiskautena. Lisäksi terraarion kosteus on tärkeää. Korallisormisammakko kuuluu sammakkoeläimiin, joten terraarion on oltava kostea. Kasvit pitävät kosteutta hyvin, mutta jos niitä on vähän tai ei ollenkaan, terraariota tulee sumuttaa. Sopiva ilmankosteus on 65–80 tienoilla.
Lämpötila saa olla 24–27 astetta. Pohjamateriaalina voi olla soraa, turvetta, haketta tai ei mitään.
Lisäksi terraariossa pitää olla oksia, kielekkeitä, kasveja sekä muuta mihin sammakko voi tarttua ja kiipeillä.
Ruoaksi korallisormisammakolle annetaan sirkkoja, jauhomatoja, supermatoja, lokusteja sekä joskus hiiren ”pinkki” eli hiiren poikanen.
Jälkimmäinen on kuitenkin kovin lihottavaa. Eläin ruokitaan 3–4 kertaa viikossa.
Lisäksi suuri sammakko voi syödä pienempiä lajitovereitaan, joten ole varuillasi.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Jean-Marc Hero, Stephen Richards, Richard Retallick, Paul Horner, John Clarke, Ed Meyer: Litoria caerulea IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2004. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 5.8.2014. (englanniksi)
- ↑ O'Shea M. & Halliday T., Matelijat ja Sammakkoeläimet, readme.fi/Dorling Kindersley 2009, 256 s.
- ↑ Vincent, L.: Litoria caerulea 2001. James Cook University. Arkistoitu 24.7.2005. Viitattu 29.7.2008. (englanniksi)
- ↑ Litoria caerulea (White, 1790) Nonindigenous Aquatic Species. U.S. Geological Survey. Arkistoitu 18.12.2007. Viitattu 29.7.2008. (englanniksi)
- ↑ Introduced frogs New Zealand Frog Research Group. Arkistoitu 29.10.2012. Viitattu 29.7.2008. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sammakkolampi.net: Korallisormisammakko (Arkistoitu – Internet Archive)
| ||||||||||
