Koolapuut

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Koolapuut
Koolapuun (Cola acuminata) kukkia.
Koolapuun (Cola acuminata) kukkia.
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophyta
Lahko: Malvales
Heimo: Malvakasvit Malvaceae
Alaheimo: Sterculioideae
Suku: Koolapuut Cola
Schott & Endl., 1832[1]

luokitusjärjestelmä: APG III

Synonyymit
  • Bichea Stokes
  • Chlamydocola (K. Schum.) Bodard
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Koolapuut Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Koolapuut Commonsissa

Koolapuut (Cola)[2][3] on malvakasvien (Malvaceae) heimon alaheimoon Sterculioideae kuuluva kasvisuku. Siihen kuuluu noin 100–125 lajia lähinnä trooppisen ilmastoalueen puita. Kaikki suvun lajit kasvavat luontaisina Afrikassa.[4] Kahta suvun lajia viljellään kolapähkinöiksi kutsuttujen siementensä vuoksi.[5]

Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajin Cola nitida lehtiä.

Koolapuut ovat pienehköjä puita tai pensaita. Suurikokoisimmat lajit kasvavat yleensä enimmillään noin 30 metriä korkeiksi.[4] Suvun lajeilla on usein sekä nystykarvoja, tähtikarvoja että kilpikarvoja.[4]

Lehdet voivat olla sormilehdykkäisiä tai yksinkertaisia ja muodoltaan sormiliuskaisia tai ehyitä. Lehdet ovat ruodillisia ja ruodin kärjessä on usein näkyvästi ruotia leveämpi pullistuma.[6] Ilmaraot ovat tavallisesti lehtien alapinnoilla, mutta joillakin lajeilla myös yläpinnoilla.[4]

Koolapuut ovat usein kaksikotisia, joten erilliset yksineuvoiset hede- ja emikukat kasvavat yleensä eri puuyksilöissä. Jotkin lajit ovat kuitenkin yksikotisia ja joillakin lajeilla on kaksineuvoisia kukkia. Kukat kasvavat lehtihankoihin kehittyvissä kukinnoissa. Kukissa ei ole terälehtiä. Verhiöön kuuluu tavallisesti 4–5 verholehteä. Hedekukissa on 5–12 hedettä yhdessä tai kahdessa kehässä hetiöperässä. Emikukissa on tavallisesti 4–5 emilehteä.[6]

Hedelmät ovat rakenteeltaan kypsinä aukeavia kotia. Niissä on yksi tai useampia siemeniä.[6]

Lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajin Cola cordifolia kotahedelmä.

Koolapuiden sukuun kuuluu lajien määritelmästä riippuen noin 100–125 hyväksyttyä lajia.[4] Seuraavia lajeja on pidetty yleensä hyväksyttyinä:[7][8]

Levinneisyys ja kehityshistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koolapuita esiintyy kotoperäisenä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Suurimmillaan lajirunsaus on Länsi- ja Keski-Afrikan trooppisissa sademetsissä. Myös Itä-Afrikan rannikolla on runsaasti lajeja.[4][5]

Koolapuiden historia ulottuu ainakin oligoseenikaudelle asti. Vanhin tunnettu sukuun luokiteltu jäännös on noin 28–27 miljoonaa vuotta vanha Etiopiasta löydetty fossiilinen lehti. Koolapuita ei nykyisin enää esiinny löytöalueella Saharan pohjoispuolisessa Afrikassa.[4] Koolapuiden lähimpinä sukulaisina pidetään sukua Octolobus sekä kotopuita (Pterygota).[4]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koolapuun ja Cola nitidan siemeniä kutsutaan kolapähkinöiksi.

Koolapuita esiintyy lähes yksinomaan trooppisissa kosteissa ainavihannissa tai puoliainavihannissa metsissä. Ne kasvavat tavallisesti metsän aluskerroksessa latvuskerroksen alapuolella.[4]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koolapuuta (Cola acuminata) ja Cola nitidaa viljellään ravintokasveina niiden runsaasti kofeiinia ja teobromiinia sisältävien siementen vuoksi. Siemeniä kutsutaan usein kolapähkinöiksi, vaikka ne eivät ole varsinaisesti pähkinöitä. Siemeniä käytetään useiden ruoka-aineiden ja juomien valmistuksessa, ja läntisessä Afrikassa niitä usein pureskellaan sellaisenaan. Myös lajien Cola ballayi, Cola verticillata ja Cola sphaerocarpa hedelmät ovat syötäviä.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. USDA, ARS, National Genetic Resources Program: Cola Germplasm Resources Information Network - (GRIN). National Germplasm Resources Laboratory, Beltsville, Maryland. Viitattu 17.12.2012. (englanniksi)
  2. Ella Räty: Viljelykasvien nimistö, s. 46. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.
  3. ONKI-ontologiapalvelu, Kassu (suomenkieliset nimet) Suomen Biologian Seura Vanamon putkilokasvien nimistötoimikunta. Viitattu 17.12.2012.
  4. a b c d e f g h i Aaron David Pan & Bonnie F. Jacobs: The earliest record of the genus Cola (Malvaceae sensu lato: Sterculioideae) from the Late Oligocene (28–27 Ma) of Ethiopia and leaf characteristics within the genus. Plant Systematics and Evolution, 2009, 283. vsk, nro 3–4, s. 247–262. Springer Vienna. doi:10.1007/s00606-009-0225-1. Artikkelin verkkoversio Viitattu 17.12.2012. (englanniksi)
  5. a b c Cola Notes Malvaceae.info. Viitattu 17.12.2012. (englanniksi)
  6. a b c H. Wild: Flora Zambesiaca: Taxon Detail: Cola Royal Botanical Gardens, Kew. Viitattu 17.12.2012. (englanniksi)
  7. Cola The Plant List. Viitattu 17.12.2012. (englanniksi)
  8. African Plant Database Conservatoire et Jardin botaniques de la Ville de Genève. Viitattu 17.12.2012. (englanniksi)