Konfederaatioartiklat

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Konfederaatioartiklojen ensimmäinen sivu.

Konfederaatioartiklat (engl. Articles of Confederation) olivat Yhdysvaltojen perustuslaki vuosina 1781–1789. Kolmetoista siirtokuntaa olivat julistautuneet itsenäiseksi emämaastaan Britanniasta vuonna 1776. Konfederaatioartiklojen muodostama Yhdysvallat oli lähinnä valtioliitto. Toisessa artiklassa sitä kutsuttiin nimellä ”united States”; pienellä alkukirjaimella haluttiin korostaa sopimuksen solmineiden valtioiden itsenäisyyttä.[1]

Konfederaatioartiklat laadittiin 1776–1777 ja toinen mannermaakongressi hyväksyi ne 15. marraskuuta 1777. Ratifiointi osavaltioissa kesti kuitenkin monta vuotta, ja uusi perustuslaki astui voimaan vasta 1. maaliskuuta 1781.[2]

Konfederaatioartiklojen mukaan jäsenvaltioilla oli omat ulkopolitiikkansa ja asevoimansa. Jäsenvaltioilla oli myös oikeus erota konfederaatiosta. Jokaisella jäsenvaltiolla oli yksi ääni yksikamarisessa konfederaation kongressissa. Kongressi valitsi ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa hoitamaan komitean, jossa oli jokaisesta jäsenvaltiosta yksi edustaja. Se valitsi keskuudestaan presidentin vuodeksi kerrallaan. Kongressilla oli vähän valtaa, sillä sillä ei ollut verotusoikeutta eikä se voinut tehdä jäsenvaltioita velvoittavia päätöksiä.[1] Nimellisesti kongressilla oli oikeus johtaa ulko-, sota- ja rahapolitiikkaa, mutta se ei voinut pakottaa jäsenvaltiota myöntämään varoja käyttöönsä.[2] Ulkopolitiikkaa lukuunottamatta keskushallinnon päätökset olivat vain suosituksia, jotka eivät sitoneet osavaltioita, ja joiden toimeenpanoon keskushallinnolla ei ollut toimivaltuuksia, arvovaltaa tai sotilasvoimia. Kaikki merkittävät päätökset edellyttivät lisäksi osavaltioiden yksimielisyyttä.[3]

Koska konfederaatioartikloihin perustunut hallinto osoittautui tehottomaksi, vuonna 1787 kutsuttiin koolle perustuslaillinen konventti, joka sääti nykyisen Yhdysvaltain perustuslain.[2] Se astui voimaan 1788.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Euroopan unioni -verkko-oppikirja (PDF) (Sivu 19) Helsingin yliopiston Yleisen valtio-opin laitos. Viitattu 10.9.2012. [vanhentunut linkki]
  2. a b c Articles of Confederation (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 24.1.2014.
  3. Sisko Haikala: Vallankumousten aikakausi, teoksessa Maailmanhistorian pikkujättiläinen, s. 593. WSOY, Porvoo–Helsinki–Juva 1988.