Komposiittivideo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Koaksiaalikaapeleita, joissa RCA-liittimet. Keltainen liitin on komposiittivideosignaalia varten. Valkoinen ja punainen liitin ovat stereoäänisignaaleille.

Komposiittivideo on analogisen kuvasignaalin siirtomuoto, jossa kirkkaussignaali, värisignaalit ja tahdistuspulssit on yhdistetty yhteen signaaliin. Komposiittivideosignaalin kuljettamiseen riittää siis yksi koaksiaalikaapeli. Signaali on myös helppo lähettää radioteitse, sillä pelkkä kantoaallon modulointi komposiittivideosignaalilla riittää.

VHS-videonauhoissa signaali on tallennettuna lähes komposiittivideota vastaavassa muodossa. Se voidaankin viedä suoraan televisiolle esimerkiksi SCART-kaapelia pitkin tai signaalilla voidaan moduloida jotain VHF- tai UHF-taajuutta, jolloin voidaan käyttää antenniliitäntää.

Komposiittivideosignaalin kuljettamiseen käytetään useimmiten keltaisilla RCA-liittimillä varustettua koaksiaalikaapelia tai SCART-kaapelia, jossa signaali lähtee pinnistä 19 ja viedään pinniin 20. Vastaavat maadoituspinnit koaksiaalikaapelin suojavaippaa varten ovat 17 ja 18.

Komposiittivideosignaalin värikoodausta on kolmea eri tyyppiä: NTSC, PAL ja SECAM.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.