Kolyšlein piiri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kolyšlein piiri (ven. Колышлейский район) on kunnallinen itsehallintoalue Penzan alueella Venäjällä. Vuonna 1928 perustetun piirin pinta-ala on 1 684,7 km². Asukkaita on 26 400 henkeä. Heistä 90% on venäläisiä. Lisäksi piirissä asuu mm. mordvalaisia, tataareja ja ukrainalaisia.

Kolyšlein piiri sijaitsee Penzan alueen eteläisessä osassa. Etelässä se rajoittuu Saratovin alueeseen, lounaassa Serdobskin piiriin, luoteessa Kamenskin piiriin, idässä Penzan piiriin ja kaakossa Maloserdobinskin piiriin. Kolyšlein piirin pinnanmuodostus on alankoa. Alueen läpi virtaavat Hopjor ja Kolyšlen -joet.

Piiriin kuuluu Kolyšlein taajama (kaupunkikunta) ja 17 maalaiskuntaa. Hallinnollinen keskus on Kolyšlein taajama, josta on 71 km alueen pääkaupunkiin Penzaan.

Seudun pääelinkeinoja ovat maatalous ja teollisuus. Alueen kolme tehdasta tuottavat kulutustavaroita, kuten tarvikkeita ruostumattomasta teräksestä ja nahkatuotteita. Teollisuustuotteiden tuotanto muodostaa 75,3 miljoonaa ruplaa. Alueella on myös paljon pk-yrityksiä. Kolyšlein piirin läpi kulkee maantie sekä rautatie.

Kolyšlein piirissä toimii 6 esikoulua, 21 yleissivistävää koulua (12 keskikoulua ja 9 peruskoulua) ja kaksi täydennyskoulutuskeskusta. Piirissä on myös kulttuurin ja taiteen laitoksia, kuten museo, kirjasto sekä lasten taidekoulu. Alueella on 26 arkeologista, kulttuurista sekä historiallista muistomerkkiä, joista yksi on omistettu suuressa isänmaallisessa sodassa kuolleille, sekä entinen 1800-luvun lopulla perustettu Skrjabinski-Voznesenskin nunnaluostari.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]