Kolmitasoarkkitehtuuri
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Kolmitasoarkkitehtuuria käytetään tietojärjestelmäarkkitehtuurissa ja siinä käytetään kolmea eri tasoa.
Tasot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sisäinen taso[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tällä tasolla kuvataan tietokannan fyysistä tallennusrakennetta ja saantipolkuja. Sisäinen kaava
Käsitetaso[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvaillaan tietokannan rakenne käyttäjälle, lukuun ottamatta fyysistä tallennusrakennetta. Käsitekaava
Ulkoinen taso[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tällä tasolla määritellään näkymiä tietokantaan. Tämä tarkoittaa, että kullekin käyttäjäryhmälle on määritelty oma näkymä tietokantaan. Ulkoiset kaavat, näkymät
Tasojen väliset kuvaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tasojen välillä käytetään kuvauksia, jotta tehdyt tietokantakyselyt ja niihin saadut tulokset voidaan välittää tasolta toiselle kullekin tasolle ominaiseen esitysmuotoon.
Tietoriippumattomuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kolmitasoarkkitehtuuri tukee tietoriippumattomuutta. Tämä tarkoittaa, että tietokannan kaavan (tietokannan kuvauksen) muutos alemmalla tasolla ei aiheuta muutoksia ylemmälle tasolla. Ainoastaan tasojen välinen kuvaus muuttuu.
Looginen tietoriippumattomuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mahdollistaa lisäysten teon käsitekaavaan, ilman tarvetta muuttaa ulkoista kaavaa tai sovelluksia.
Fyysinen tietoriippumattomuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mahdollistaa sisäisen kaavan muokkaamisen, ilman, että täytyy muuttaa ulkoista kaavaa tai käsitekaavaa.