PKV-lääkkeet

Wikipedia
Ohjattu sivulta Kolmiolääke
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Erilaisia PKV-lääkkeitä
Erilaisia PKV-lääkkeitä
Yksi ensimmäisiä teollisesti valmistettuja PKV-lääkkeitä oli morfiini ja sen johdokset, kuvassa heroiiniin perustuvaa yskänlääkettä
Jo esihistoriallisista ajoista erilaiset lääkekasvit ja -sienet ovat toimineet lääkkeinä erilaisiin vaivoihin keskushermoston kautta. Kuvassa hulluruoho.

PKV-lääke, lyhenne sanoista pääasiassa keskushermostoon vaikuttava, on lääkevalmiste, joka on

  • mainittu Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean vahvistamassa luettelossa PKV-lääkkeistä
  • jonka sisältämät pääasialliset vaikuttavat aineet on mainittu Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen vahvistamassa luettelossa niistä lääkeaineista, joita saa toimittaa vain lääkemääräyksellä ja jotka on kyseisessä luettelossa varustettu etuliitteillä Z, ZA, P ja PA[1]
  • tai joka on myyntiluvassa määritetty PKV-lääkkeeksi.[2]

PKV-lääkkeet on määritelty myös Lääketietokeskus Oy:n julkaisemassa Pharmaca Fennicassa.[3] PKV-t on pääasiassa keskushermostoon vaikuttava lääke (PKV)(t=tavallinen), josta saa alkuperäisellä tai henkilökohtaisesti uusitulla lääkemääräyksellä (ei puhelinuusintoja). Puhelimitse määrättäessä vain pienin pakkauskoko. PKV-a on pääasiassa keskushermostoon vaikuttava lääke (PKV); a = alkuperäisen reseptin vaativa, ja vain alkuperäisellä, erillisellä lääkemääräyksellä määrättävissä oleva PKV-lääke.[4]

PKV-lääkkeet ovat aina myös liikenteessä haitallisia lääkkeitä eli ns. kolmiolääkkeitä, joiden pakkaukseen on merkitty punainen varoituskolmio. Varoituskolmion tarkoitus on kertoa lääkkeen käyttäjälle lääkkeen aiheuttamasta keskushermostoa lamaavasta vaikutuksesta. Vaikutus saattaa olla muun muassa unettava, aiheuttaa koordinaation ja arviointikyvyn heikkenemistä, tokkuraisuutta ja sekavuutta sekä haitata autolla ajoa tai ylipäätään koneiden käyttöä ja tarkkuutta vaativien toimien suorittamista.

Varoituskolmion käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tällä hetkellä vain viisi Euroopan Unionin maata, Alankomaat, Ranska, Slovakia, Suomi ja Tanska, käyttää lääkepakkauksissa kuvasymboleita, jotka kertovat potilaille mahdollisista haittavaikutuksista ajokykyyn.[5]

Punaisella varoituskolmiolla merkittyjä keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä ovat esimerkiksi unilääkkeet, rauhoittavat lääkkeet, monet psyykenlääkkeet, voimakkaat kipulääkkeet, eräät antihistamiinit sekä yskänlääkkeet.[6] Näiden lisäksi kolmiolääkkeitä ovat kaikki ne PKV-lääkkeet, jotka lain mukaan ovat varsinaisia huumausaineita. Näiden asianmukaista lääkinnällistä käyttöä ei kuitenkaan lasketa huumausainerikokseksi.

Kolmiolääkkeet ovat reseptilääkkeitä lukuun ottamatta eräitä matkapahoinvointi- ja nukahtamislääkkeitä, esimerkiksi meklotsiini ja rohtovirmajuuresta valmistetut puristeet. Lisäksi eräät reseptivapaat yskänlääkkeet ovat kolmiolääkkeitä, suurin osa kuitenkin niiden suuren alkoholipitoisuuden (etyylialkoholi) vuoksi, mutta esimerkiksi Katapekt-yskänlääkkeessä[7], ja Yliopiston Apteekin markkinoimassa Professorin yskänlääkkeessä on myös kolmiolääkkeeksi luettavaa opiaattia: kodeiinia.

Huumetermi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sana "kolmiolääke" tunnetaan myös yleisenä terminä päihdyttävistä lääkkeistä, joita saatetaan ottaa joko sellaisenaan tai alkoholin kanssa sekaisin, tässä tapauksessa on kysymys sekakäytöstä. Tunnettuja väärinkäytettyjä kolmiolääkkeitä ovat erilaiset bentsodiatsepiinit ja opiaatit. Ne voivat aiheuttaa voimakkaan fyysisen ja psyykkisen riippuvuuden, kuten muutkin kolmiolääkkeet, ja riippuvuusriski kasvaa käytettäessä lääkettä pitkään. Useat kolmiolla merkityt lääkkeet ovat huumeita, eli huumausaineita.

Huumausaine[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huumausaineina pidetään huumausainelain 3 §:n[8] mukaan vuoden 1961 huumausaineyleis- sopimuksessa sekä vuoden 1971 psykotrooppisia aineita koskevassa yleissopimuksessa tarkoitettuja aineita ja valmisteita sekä joitain muita aineita ja kasveja siten kuin valtioneuvoston asetuksessa huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista (543/2008) tarkemmin määrätään.[9]

Haittavaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

PKV-lääkkeiden väärinkäyttö ja yliannostus voi olla hengenvaarallinen. Tämä johtuu yleensä kolmiolääkkeiden keskushermostoa lamaavasta vaikutuksesta, ja yliannostus, erityisesti alkoholin kanssa otettuna, voi johtaa hengityslamaan ja kuolemaan.

Särkylääkkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

PKV-lääkkeiden väärinkäyttöön liittyy myös muita riskitekijöitä. Esimerkiksi Zomig (tsolmitriptaani) -migreenilääkkeen (kuvassa ylhäällä) väärinkäyttö ja yliannostus ei välttämättä ole hengenvaarallinen, mutta voi laukaista migreenitilan, joka on lähes poikkeuksetta pitkäkestoinen ja äärimmäisen tuskallinen. Myös muunlaiset voimakkaat särkylääkkeet, kuten esimerkiksi opioideihin kuuluva tramadoli ja kodeiini väärinkäytettyinä suurina annoksina voivat aiheuttaa tuskallista päänsärkyä[10], erityisesti jos niiden kanssa käytetään suuria määriä parasetamolia tai ibuprofeenia. Tätä kutsutaan "särkylääkesäryksi", johon särkylääkkeet eivät enää auta. Niin kutsuttu särkylääkesärky on eräänlainen särkylääkkeiden vieroitusoire, joka ilmenee usein voimakkaanakin särkynä.[11]

Lihasrelaksantit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myös huumaavien lihasrelaksanttien, kuten esimerkiksi karisoprodolin liiallinen käyttö voi johtaa tuskallisiin lihaskramppeihin, mikä kasvattaa fyysisen riippuvuuden riskiä.[11]

Kolmiolääkkeisiin kuulumattomat liikenteessä haitalliset lääkkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolmiolääkkeisiin symboliikaltaan kuulumattomat liikenteessä haitalliset lääkkeet, joiden pakkauksissa ei ole varoituskolmiota, ovat aineesta ja annostuksesta riippuen yhtä haitallisia liikenteessä ja kaikessa muussakin tarkkuutta vaativassa työssä ja toiminnassa. Vaikka esimerkiksi neuroleptien ja väsyttävien masennuslääkkeiden (esimerkiksi trisykliset masennuslääkkeet) pakkauksissa ei juuri koskaan, erittäin harvinaisia poikkeuksia lukuun ottamatta (Promatzin, Sparine), ole varoituskolmiota, se ei tarkoita sitä ettei ko. lääkkeillä olisi samanlaisia ominaisuuksia kuin varsinaisilla kolmiolääkkeillä.

Neuroleptit ja antidepressantit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eräät psyykelääkkeet, neuroleptit joilla on jonkinlainen sedatiivinen vaikutus, kuten esimerkiksi ketiapiini, levomepromatsiini, olantsapiini, tai vastaavanlaiset antidepressiiviset jonkinlaisen sedatiivisen vaikutuksen omaavat lääkkeet kuten mirtatsapiini, mianseriini ja monet trisykliset masennuslääkkeet voivat aiheuttaa hetkellisen psyykkisen mielihyvän ja rentoutumisen tunteen.

Neuroleptit ja antipsykootit eivät kuitenkaan toimi samalla tavalla kuin esimerkiksi bentsodiatsepiinit tai barbituraatit, vaan voivat aiheuttaa jo pieninä annoksina lääkeaineeseen tottumattomalle, yliannostuksesta puhumattakaan, erittäin epämiellyttävän ja tuskallisen, sekavan olotilan, sietämättömän lihasheikkouden ja joskus limakalvojen kuivumisen. Neuroleptien ja antidepressanttien puoliintumisaika veriplasmassa on myös yleensä huomattavan pitkä, joten lääketokkurasta selviäminen saattaa pahimmillaan kestää päiviä.[12]

Neuroleptit ja voimakkaat, sedatiiviset antipsykootit vaikuttavat keskushermostoon lamauttavasti, mutta myös hyvin voimakkaasti aivokemiaan, ja tämä myös voi aiheuttaa koordinaatiokyvyn heikkenemistä.

Esimerkkinä voimakkaasti väsyttävän, mutta terapeuttisen annoksen ottaminen ketiapiinia voi aiheuttaa tottumattomalle käyttäjälle, tai tottuneelle jolla toleranssia ei ole kehittynyt, voimakasta väsymystä, koordinaatiokyvyn heikkenemistä, pyörtyilyä, kouristuksia, ja lihasheikkoutta.[13] Ketiapiini ei ole symbolisesti kolmiolääke, mutta mainitut haittavaikutukset esimerkiksi liikenteessä voivat olla tuhoisia.

PKV-lääkkeitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huumausaineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2009 Fimean vahvistamat, Suomessa myyntiluvan omaavat PKV-lääkkeissä käytettävät aineet, jotka luokitellaan huumausaineeksi.[14]

Reseptivapaita kolmiolääkkeitä (Suomessa)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Professorin yskänlääke on Suomessa (Yliopiston apteekeissa) myytävä reseptivapaa kodeiini- ja alkoholipohjainen lääke.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]