Kolmiköytisienvuoren kalliomaalaus
| Kolmiköytisienvuoren kalliomaalaus | |
|---|---|
 Kolmiköytisienvuori lännestä kuvattuna. Kalliomaalaus näkyy punertavana läiskänä. |
|
| Sijainti | |
  Kolmiköytisienvuoren kalliomaalaus |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Suomi |
| Historia | |
| Tyyppi | kalliomaalaus |
| Aiheesta muualla | |
Kolmiköytisienvuoren kallionmaalaus sijaitsee Ruokolahdessa Etelä-Karjalassa Etelä-Saimaan itäosissa. Maalaus käsittää yhden tiiviisti maalatun kohdan kalliossa, joka näkyy kauemmaksi järvelle. Maalaus on ajoitettu nuoremmalle neoliittiselle kivikaudelle. Paikalle on opastus Äitsaaren Savilahdesta Sapolaan kääntyvän tien tuntumasta.[1]
Löytyminen ja tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maalauksen löysi vuonna 1977 Timo Miettinen, joka on myös merkitty maalauksen inventoijaksi. Miettinen inventoi maalauksen myös vuonna 1994 ja Minna Kähtävä-Marttinen vuonna 1996. Kolmiköytyisienvuoresta noin 2 kilometriä länteen sijaitsevasta Korosniemestä on löydetty tyypillisen kampakeramiikan asuinpaikka. Sijaintikorkeuden perusteella kalliomaalaus on ajoitettu noin 3 000 eaa..[1]
Kalliomaalauksesta etelään sijaitsee kaksi ajoittamatonta kiviröykkiötä, jotka tosin saattavat olla kaskiraunioita. Kallioseinämä lohkeilee juuri maalauksen kohdalla.[1]
Maalaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kalliomaalaus sijaitsee Etelä-Saimaan itäosissa Äitsaaren länsirannalla, Riislahden kaakkoispuolella olevan Kolmiköytisienvuoren länsilounaaseen katsovassa kallionseinämässä. Maalattu alue sijaitsee 3,5−4,5 m vedenpinnan yläpuolella, mikä tekee noin 79,20 metriä merenpinnan yläpuolella. Maalauksen alla on kuivillaan olevaa rantakivikkoa.[1]
Maalauskohta erottuu järvelläkin kauaksi. Kuvia suojaa kalliolippa, joka pitää sen kuivana sateellakin. Maalauskohta on voimakkaan oranssinpunainen eikä ole haalistunut kovinkaan pahasti. Kuviot ovat silti melko suttaantuneet eikä kaikkia yksityiskohtia enää erota. Puuroutuminen saattaa johtua veden pitkäaikaisesta vaikutuksesta esimerkiksi järven laineiden vaikutuksesta tai sateen ulottuessa joskus lipan suojaan.[2][3] Kuvakentän koko on 1,35×2,45 metriä, mutta keskittymä sijaitsee paljon pienemmällä alueella.Maalauksessa on kolme erillistä aluetta.[1]
Suurimmat kuviot sijaitsevat pahoin punaiseksi puuroutuneessa pääkentässä. Silmään pistää kaksi isohkoa käsiään adoranttisesti kohottavaa ihmishahmoa, joiden jalkopäät katoavat punavärin sekaan. Ensivaikutelmaksi jää useiden leveiden pystyviivojen vedot ihmisvartaloiden välissä jalkopään ympärillä. Päiden yläpuolellakin näkyy punaväriä.[4] Muunlaisia tulkintoja on myös esitetty. Kuviossa esiintyy mahdollisesti kaksi peräkkäistä veneenkuvaa. Punaväriläiskän keskeltä voi myös nähdä tummemmalla värillä maalattu ihmishahmo.[5][6]
Hieman erillään ja oikealla ylhäällä erottuu selvästi lyhyempi ihmishahmo rinnallaan oikealta alhaalta luikerteleva käärme. Myös ihmisen vartalo vaikuttaa käärmemäiseltä. Joidenkin kuvien mukaan ihmisellä on saattanut joskus olla koukkupolvet.[7] Ihmisen vasemmalla puolella voi nähdä kaksi aaltoviivaa sekä suuripäisen ihmisen sivukuva. Lisäksi voidaan nähdä vaakaviivoja ja ehkä kalan kuvioita.[4][5][6]
Pääryhmän oikealla puolella on haalistuneita ja vaikeasti erottuvia kuvioita. Viiva saattaa olla käärmemäisesti mutkitteleva. Myös pieni eläin on havaittu pystyviivojen yläpuolella. Kiveä peittää tässä kohtaa harmaa jäkälä.[5][6]
Eräs tulkinta Kolmiköytisienvuoren maalaukselle on, että šamaani on muuttumassa puoliksi ihmisen ja käärmeen hahmoksi. Käärmemäinen muoto mahdollisti luikertelemaan aliseen maailmaan asioita hoitamaan.[8] Suuret ihmisenkuviot voisivat esittää suurempaa mahtia ja voimaa omaavia "vuorten miehiä".[9] Mertakallion kalliomaalauksessa putoava ihminen omaa myös käärmemäisiä piirteitä. Juusjärven kalliomaalauksessa on ihmishahmon alavartalossa käärmeen piirteitä.[10]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kannuksen linnavuoren kalliomaalaus, joka muistuttaa toteutukseltaan tätä.
- Valkeisaaren kalliomaalaus sijaitsee Kannuksen linnavuoren lähellä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kivikäs, Pekka: Suomen kalliomaalausten merkit. Jyväskylä: Atena, 2009. ISBN 978-951-796-590-3.
- Kivikäs, Pekka: Kallio, maisema ja kalliomaalaus. Jyväskylä: Minerva, 2005. ISBN 952-5478-61-0.
- Lahelma, Antti: A Touch of Red: Archaeological And Ethnographic Approaches To Interpreting Finnish Rock Paintings. väitöskirja julkaistu sarjassa Iskos 15. Vaasa: The Finnish Antiquarian Society, 2008. Teoksen verkkoversio. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- Muinaistaideyhdistys: Kolmiköytisienvuori[vanhentunut linkki]
- Luukkonen, Ismo: Kolmiköytisienvuori
- Muinaisjäännösrekisteri: Kolmiköytisienvuoren kallionmaalaus Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 28.11.2012. Museovirasto. Viitattu 16.8.2015.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Museovirasto: Kolmiköytisienvuori
- ↑ Kivikäs, Pekka: Suomen kalliomaalausten merkit, 2009, s.98
- ↑ Kivikäs, Pekka: Kallio, maisema ja kalliomaalaus, 2005, s. 130
- ↑ a b Muinaistaideyhdistys: Kolmiköytisienvuori
- ↑ a b c Luukkonen, Ismo: Kolmiköytisienvuori
- ↑ a b c Lahelma, Antti: A Touch of Red, 2008, s. 261 (Liite III)
- ↑ Kivikäs, Pekka: Suomen kalliomaalausten merkit, 2009, s.95
- ↑ Lahelma, Antti: A Touch of Red, 2008, s. 27
- ↑ Lahelma, Antti: A Touch of Red, 2008, s. 54-55
- ↑ Lahelma, Antti: A Touch of Red, 2008, s. 58
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Luettelo Suomen kalliomaalauksista ja ns. punamultaläikistä Suomen muinaistaideseura ry. Arkistoitu 30.10.2013. Viitattu 1.5.2011.
- Luukkainen, Ismo: Suomen kalliomaalauksia, valokuvia
- Kivikäs, Pekka: Suomen kalliomaalaukset (Arkistoitu – Internet Archive), Kulttuurin Keski-Suomi