Kolmen sepän patsas
Kolmen sepän patsas on Felix Nylundin veistos Helsingin Aleksanterinkadun ja Mannerheimintien risteyksessä, Kolmen sepän aukiolla. Vuonna 1932 paljastetussa realistisessa teoksessa kolme alastonta seppää takoo alasinta.
Felix Nylund osallistui jo vuonna 1913 J. V. Snellmanin muistomerkkikilpailuun seppä-aiheisella ehdotuksella. Vuonna 1919 hän luonnosteli monumentaalisen patsaan, jossa kolme seppähahmoa oli sijoitettu kymmenen metriä korkean kivipylvään päähän. Kumpikaan näistä veistoksista ei toteutunut, mutta Nylund hyödynsi niitä Kolmen sepän patsasta veistäessään. Veistoksen kolmesta sepästä yksi on mestariseppä, joka pitelee taottavaa rautaa alasimen päällä ja käyttää pajavasaraa. Kaksi muuta seppää takoo alasinta suurilla moukareilla. Seppien vartalomalleina Nylund käytti Voimistelu- ja Urheiluseura Jyryn painijoita. Mestarisepällä on runoilija Arvid Mörnen kasvonpiirteet, moukariaan ylhäällä pitävällä sepällä Nylundin omat kasvonpiirteet, ja moukariaan alhaalla pitävällä sepällä kivenhakkaaja Aku Nuutisen kasvonpiirteet.
Pronssipatsaan graniittialustan yläosaa kiertää latinankielinen teksti MONUMENTUM – PONENDUM – CURAVIT – LEGATUM – J. TALLBERGIANUM – PRO HELSINGFORS A.D. MCMXXXII ("Patsaan pystytti J. Tallbergin lahjoituksen avulla Pro Helsingfors v. 1932"). Patsaan lahjoitti Helsingin kaupungille Pro Helsingfors -säätiö, joka oli hankkinut sen kauppaneuvos Julius Tallbergin rahalahjoituksen avulla. Tallbergin liiketalo sijaitsee Kolmen sepän aukion pohjoislaidassa, ja lahjoituksen tarkoituksena oli nimen omaan ollut hankkia veistos talon edustalle. Patsas pystytettiin paikalle, jossa oli aiemmin sijainnut yleinen kaivo.
Patsas vaurioitui jatkosodan pommituksissa 1944. Tuhon jälkiä on yhä nähtävillä patsaan jalustassa ja esimerkiksi alasimessa on pomminsirpaleiden tekemä reikä.
Kolmen sepän patsas on suosittu kohtaamispaikka Helsingin keskustassa. Seppien työasentoja tutkineet ovat todenneet patsaan asetelman olevan enemmänkin taiteellinen kuin realistinen: sepät seisovat niin lähellä toisiaan, että jos he yrittäisivät oikeasti takoa, he löisivät alasimen sijaan toisiaan päähän.
Kolmen sepän alkuperäiset kipsimallit on sijoitettu Työväen Akatemian kirjastoon.[1]
Nykyisin patsas saa tonttulakit joka vuosi marraskuun lopussa Helsingin yliopiston opiskelijajärjestön Limes ry:n järjestämissä Wappujouluissa.[2]
[muokkaa] Lähteet
- Helsingin kaupungin taidemuseo
[muokkaa] Viitteet
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kolmen sepän patsas Wikimedia Commonsissa- Kolmen sepän patsas Helsingin kaupungin taidemuseon sivuilla
- Kolmen sepän patsas Avoimen yliopiston virtuaalisessa arkkitehtuurikävelyssä
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Koordinaatit:
