Kollektiivinen mielenhäiriö

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kollektiivinen mielenhäiriö tarkoittaa sananmukaisesti ihmisryhmän psykoottiseksi tai muuten mielenvikaiseksi väitettyä tilaa. Kollektiivinen mielenhäiriö on esimerkiksi joukkopsykoosi. Esimerkiksi niin sanottujen ufokulttien jäsenten toiminta on joskus selitetty kollektiivisen mielenhäiriön avulla. Tällaiset ryhmät voivat olla esimerkiksi vainoharhaisia, ja niiden jäsenten todellisuudentaju on joidenkin mukaan vääristynyt samalla tavalla yhtä aikaa.

Väärinkäsitysten välttämiseksi joukkopsykoosia kuvataan usein jaetuksi psykoosiksi, sillä psykoottinen käytös koskee aina kuitenkin ryhmässä olevia yksilöitä. Usein myös psykoottiset yksilöt ovat taipuvaisia muodostamaan keskenään ryhmiä. Joukkopsykoosia tutkitaan ryhmädynamiikan osa-alueena. Joukkopsykoosin käsitteen väärinymmärtäminen voi johtaa esimerkiksi mielikuvaan, että lääketieteen termejä voitaisiin soveltaa ryhmiin sinänsä.

On huomattu, että taipumusta vainoharhaisuuteen ja huomattaviin virhearviointeihin, perinteisen joukkopsykoosin tunnusmerkistöön, esiintyy lähes kaikissa ryhmissä, joissa ryhmäidentiteetti hallitsee vahvasti yhteisöllistä käyttäytymistä. Tavallaan myös ihmiskunta, valtiot, etniset ryhmät, uskonnot ja poliittiset puolueet voivat olla tämän mukaan jonkinasteisessa joukkopsykoosissa.

Yhteisöllisyys ja ryhmähenkisyys muokkaavat ihmisten ja sitä kautta myös ryhmien todellisuuskäsityksiä, jolloin esimerkiksi tunteisiin vetoavimmat ajatusmallit usein voittavat järkevämmät. Kiihotus, pelottelu ja valheellisten tietojen levitys sekä sisäisen arvostelun vaiennus saavat vaikutusta aikaan melkein missä tahansa ryhmässä heti, kun tilanne kärjistyy millään tavalla. Ihmisyksilön odotetaan selviävän ongelmatilanteista mielenterveytensä säilyttäen, mutta ryhmien tapauksessa sisäinen henkinen eheys joutuu hyvin rankan rasituksen alle.

Kollektiivisen mielenhäiriön käsitettä on käytetty usein myös poliittisena aseena tai moraalisena kannanottona. Ryhmissä esiintyvä käyttäytyminen leimataan tällöin häiriintyneeksi kun ryhmän aate ei sovi omaan elämänkäsitykseen. Toisaalta on huomioitava, että kaikki mielenterveysongelmiksi luokitellut ilmiöt perustuvat loppujen lopuksi poliittisiin sopimuksiin, joilla yhteisöt pyrkivät suojaamaan itseään ei-toivotuilta mielenterveyden ilmiöiltä.

Koska on selvää, ettei riittävän isojen ryhmien, kuten valtioiden piirissä vallitsevaan psykoottiseen käyttäytymiseen ei voida mitenkään puuttua, pidetään usein parempana pyrkiä niiden asialliseen arvosteluun. Tällaisiin tilanteisiin ryhmädynamiikan syiden ja seurausten lääketieteellistäminen ei auta millään tavalla.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]