Kolangiokarsinooma

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kolangiokarsinooma on sappiteistä lähtevä syöpäsairaus. Se voi alkaa maksan sisäisissä tai ulkoisissa sappiteissä. Kyseessä on Suomessa harvinainen sairaus, sillä sappiteiden ja sappirakon syöpiin sairastuu vuosittain yhteensä vain noin 250 suomalaista ja sappirakon syöpä on näistä yleisemmin tavattu.

Sappiteiden parasiittien aiheuttamat infektiot ovat syövän riskitekijä trooppisissa maissa. Myös primaarinen sklerosoiva kolangiitti altistaa syövälle[1] kohottaen kolangiokarsinooman riskin jopa 161-kertaiseksi.[2] Haavainen koliitti puolestaan on primaarisen sklerosoivan kolangiitin riskitekijä.

Carolin taudista kärsivistä arviolta seitsemän prosenttia saa sappitiesyövän.[3]

Tyypillinen kolangiokarsinooman aiheuttama oire on keltaisuus. Kun kasvain tukkii sappitiehyen, bilirubiini kertyy potilaan verenkiertoon ja aiheuttaa kyseisen oireen. Elimistöön kertyy lisäksi sappihappoja, mikä johtaa kutinaan. Yleisoireina saattaa esiintyä muun muassa laihtumista ja väsymistä. Keltaisuuden ilmetessä potilaan maksa-arvot ovat tyypillisesti jo hyvin korkeat.

Kasvaimen poisto leikkauksella ei onnistu useinkaan. Sen estää monilla kasvaimen sijainti tai leviäminen. Jos syöpä on maksan sisällä tai aivan maksan lähellä, voidaan hoitona kokeilla maksansiirtoa. Vaikeahoitoisuutensa takia kolangiokarsinooman ennuste on huono.[4] Jos kasvain saadaan poistettua kokonaan, 30–40 % potilaista elää vielä vähintään viisi vuotta.[5] Suomessa kaikista sappiteiden ja -rakon syöpiin sairastuneista miehistä on viiden vuoden päästä elossa 14 % ja naisista 10 %.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]