Kokenillikirva
| Kokenillikirva | ||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Naaras vasemmalla, koiras oikealla | ||||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||||
| Dactylopius coccus Costa, 1829 |
||||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||||
| |
Kokenillikirva (Dactylopius coccus vanh. Coccus cacti) on Meksikosta ja Etelä-Amerikasta kotoisin oleva pieni kirva. Se käyttää ravinnokseen kaktuksia. Lajin naaraista on tehty punaista väriainetta (E 120).[1] Väriaineesta käytetään nimiä karmiinit, kokkiniili tai karmiinihappo.[2]
1900-luvun alussa kokenillikirvoja ja niiden ravintokasviksi sopivia Opuntia-kaktuksia istutettiin Australiaan. Kaktuksista tuli paha rikkakasvi.[3]
Sisällysluettelo |
Karmiini väriaineena [muokkaa]
Elintarviketeollisuus käyttää karmiinia punaisena väriaineena mm. makeisissa ja juomissa, joissakin punaisissa mehuissa, punaviineissä, likööreissä ja esim. Camparissa. Monet vegaanit ja muut eläinystävälliseen kuluttamiseen pyrkivät välttävät karmiinia sisältäviä tuotteita eettisistä syistä ja valitsevat kasvisperäisillä väreillä, kuten punajuurella, värjätyn tuotteen.[4]
Lähteet [muokkaa]
Aiheesta muualla [muokkaa]
Kirjallisuutta [muokkaa]
- Donkin, R. A. 1977. "Spanish Red: An Ethnogeographical Study of Cochineal and the Opuntia Cactus." Transactions Of The American Philosophical Society 67 (Part 5): 1-84.
- Greenfield, Amy Butler. 2005. A Perfect Red: Empire, Espionage, and the Quest for the Color of Desire. HarperCollins Publishers Inc., New York.
- Stiling, P. 2000. "A Worm That Turned." Natural History 109 (5): 40-43.
Sivulta puuttuu