Kokemus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kokemus tarkoittaa sellaisia tietoja, kykyjä ja taitoja selviytyä ympäristössä ja tehtävissä, joita ei ole hankittu teoreettisen opiskelun kautta, vaan vuorovaikutuksessa fysikaaliseen todellisuuteen. Kokemuksella voidaan myös tarkoittaa aivoissa syntyvää prosessia, jossa aivot vastaanottavat ärsykkeitä, ja aivot tulkitsevat nämä ärsykkeet erilaisina kokemuksina.

Kokemustyyppejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokemus voidaan tulkita joko ajan kuluessa kasvavana viisautena ja osaamisena, tai välittömästi koettuna asiana. Kokemus voi olla fyysinen, psykologinen, hengellinen tai emotionaalinen. Kansanviisaus perustuu kokemukseen. Koska kokemus syntyy yksilöllisestä tulkinnasta, se ei aina välttämättä vastaa todellisuutta, tai niitä todellisia tapahtumia, joista tulkinta on tehty.

Kokemus filosofiassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kvalia

Eräiden filosofisten teorioiden mukaan on olemassa tietoa, jota ei mitenkään voi saada pelkällä teoreettisella opiskelulla, vaan jonka tietäminen vaatii kokemusta. Esimerkiksi ihminen, joka ei koskaan ole nähnyt värejä, ei teorian mukaan voi tietää, miltä punainen näyttää. Tähän tiedon puutteeseen ei auta, vaikka hänellä olisi kaikki mahdollinen teoreettisesti opiskeltava fysikaalinen tieto kaikesta, esimerkiksi siitä, miten valon fotonit vaikuttavat verkkokalvon soluihin ja miten aivot reagoivat, ja miten värien nimityksiä kielessä käytetään. Vain kokemalla punaisen fysikaalisen maailman kautta, siten että oma keho reagoi valoon, voi teorian mukaan ymmärtää miltä punainen näyttää. Tämä kuuluisa argumentti on alun perin filosofi Frank Jacksonin keksintöä. Se yrittää perustella, että teoreettisesti ymmärrettävissä fysikaalinen oleva maailma ei ole kaikki mitä on, vaan sen ulkopuolella on asioita, joista voi saada tietoa, nimittäin kvalioita.

Myöhemmin monet muut, myös Jackson itse torjuvat argumentin. Pelkästään kokemukseen perustuvaa tietoa on alettu pitää "tietotaitona" (engl. know-how) tai kykynä, joka ei tuo lisää tietoa tosiasioista. Punaisen ensi kertaa nähnyt ihminen ei siis opi mitään uutta teoreettista tietoa tosiasioista, hän saa vain kykyjä, kuten kyvyn kuvitella punaisen mielessään ja kyvyn tunnistaa punaisen jatkossakin. Näin ollen argumentti epäonnistuu yrittäessään osoittaa, että fysikaalisen maailman ulkopuolella on jotakin, esimerkiksi henkinen todellisuus tai sielu, jossa kvaliat näyttäytyvät.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Dennett, Daniel: Tietoisuuden selitys. Art House, 1999. ISBN 951-884-190-X. lähde tarkemmin?
  • Ludlow, Peter & Nagasawa, Yujin & Stoljar, Daniel: There's Something About Mary; Essays on Phenomenal Consciousness and Frank Jackson's Knownledge Argument.lähde tarkemmin?