Koivuposliinikas
| Koivuposliinikas | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Imukärsälliset perhoset Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset perhoset Heteroneura |
| Yläheimo: | Yökkösmäiset Noctuoidea |
| Heimo: | Nirkot Notodontidae |
| Alaheimo: | Aitonirkot Notodontinae |
| Suku: | Pheosia |
| Laji: | gnoma |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Pheosia gnoma |
|
| Katso myös | |
Koivuposliinikas (Pheosia gnoma) on hyvin yleinen keskikesän yöperhoslaji.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Siipien pohjaväri on valkoinen. Etusiiven etureunassa, lähellä siiven kärkeä on likimain siiven puoleen väliin ulottuva musta laikku ja takareuna on musta koko siiven leveydeltä. Siiven ulkoreunasta takareunaa kohti työntyy ruskea alue, joka vaalenee etureunastaan ja ulottuu siiven tyveen saakka. Etusiiven takakulmassa takareunan mustaan vyöhykkeeseen työntyy leveä, valkoinen kiilanmuotoinen täplä. Takasiivet ovat vaaleat, etureunastaan ruskeammat. Takasiiven poikki kulkee harmaa poikkiviiru, ja siiven takakulmassa on suuri, tummassa täplä. Pohjoisessa siipien pohjaväri on ruskea. Siipiväli vaihtelee koiraalla 35–47 mm ja naaraalla 40–52 mm.[1][2][3][4]
Varsin samannäköinen laji on haapaposliinikas (Pheosia tremulae).
Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koivuposliinikasta tavataan Pohjois-Espanjasta Keski-Euroopan kautta Venäjälle ja edelleen Venäjän Kaukoitään. Se puuttuu suurelta osin Välimeren ympäristöstä.[3] Suomessa sitä tavataan koko maassa, mutta laji on selvästi harvinaisempi pohjoisessa. Perhoset lentävät joko kahtena sukupolvena, ensin touko-kesäkuussa ja uudelleen heinä-elokuussa tai yhtenä pitkänä sukupolvena. Hyvin lämpiminä kesinä syys-lokakuussa on tavattu jopa kolmannen sukupolven perhosia.[5][3]
Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koivuposliinikas elää lehtimetsissä, niiden laitamilla, soilla ja puutarhoissa. Se on varsin yleinen, mutta yksilömäärät vaihtelevat vuosittain jonkin verran. Perhoset lentävät illan hämärtymisestä keskiyöhön, joskus aamuyöllekin. Koiraat lentävät valolle, mutta naaraita tavataan valoilta harvoin. Päivisin ne lepäävät puiden rungoilla, joilla siipikuviointi häivyttää perhosen hahmon tehokkaasti. Viileällä säällä perhonen voi viettää useita vuorokausia leväten liikkumattomana samalla paikalla.[3]
Naaras tuottaa 150–200 munaa, jotka se munii oksien kärkiosiin. Nuoret toukat elävät ryhmissä, vanhemmat yksittäin, yleensä korkealla latvustoissa. Toukka oleskelee lehden reunalla, josta sitä on vaikea havaita. Toukat ovat täysikasvuisia syyskuussa jolloin ne kehräävät harmaankotelokopan ja koteloituvat sen sisään. Kotelo talvehtii, usein kaksi kertaa.[3]
Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukka elää koivuilla (Betula).[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Svenska fjärilar (ruotsiksi)
- ↑ UK Moths (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Nationalnyckeln till Sverges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. ISBN 978-91-88506-58-0 s. 248–250.
- ↑ Norges sommerfugler (norjaksi)
- ↑ Perhoswiki[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen perhostutkijain seura: koivuposliinikas (Arkistoitu – Internet Archive)
- Suomen perhostutkijain seura: vaaleat nirkot - lajien erottavia tuntomerkkejä (Arkistoitu – Internet Archive)
- toukka (Arkistoitu – Internet Archive)
- Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)
- Bestimmungshilfe des Lepiforums (saksaksi)
- Vlindernet (hollanniksi)