Koiratutka
Koiratutka on laite, jolla seurataan lemmikkieläintä maastossa. Yleisin eläinten seurantalaitteiden käyttäjäryhmä on metsästäjät, joille suunnatut tuotteet on kehitetty toimimaan ääriolosuhteissa. Kaupunkeihin on erilaisia tuotteita lemmikkikissojen ja -koirien seuraamiseen.
Termi "tutka" kuvaa hyvin toimintaa, vaikka sinällään näillä koiranpaikantimilla ei ole mitään tekemistä varsinaisen tutkan kanssa. Paikannustapoja on käytössä kaksi: radiosuuntima ja GPS-paikannus
Radiosuuntima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koiran pannassa oleva radiolähetin lähettää signaalia, jota vastaanotetaan metsästäjällä olevalla vastaanottimella. Vastaanottimessa on suunta-antenni, jonka ansiosta vastaanotinta pyörittämällä voidaan kuulla ja nähdä, mistä suunnasta signaali kuuluu voimakkaimmin – koira on siinä suunnassa. Etäisyyden arviointi perustuu signaalin voimakkuuden arviointiin. Uusimmissa tuotteissa on automaattinen signaalin suunnan ja voimakkuuden määritys, jolloin vastaanotin näyttää suoraan kompassisuunnan koiraan ja antaa karkean etäisyysarvion.
GPS-paikannus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toinen yleinen paikannustekniikka on koiran pannassa oleva GPS-vastaanotin. Se lähettää tietonsa matkapuhelinverkon kautta metsästäjällä olevaan matkapuhelimeen, jossa on paikannusohjelma. Koiran paikka näkyy tämän ohjelman kartalla. Tällaisia laitteita on ollut markkinoilla vuodesta 2001.
2000-luvun alkupuolella laitteet olivat GPS-matkapuhelimista muokattuja laitteita, joissa koiralla oleva laite oli valjaissa olevassa kotelossa.
2000-luvun puolivälin jälkeen tulivat markkinoille koiratutkat, jotka on integroitu kaulapantaan. GPS-vastaanottimien epäherkkyyden vuoksi GPS-antenni sijoitettiin keskelle koiran niskaa. Koiran kaulan alle asetetussa kotelossa oli virtalähde ja muuta elektroniikkaa.
2000-luvun lopulla GPS-vastaanottimien herkkyydet paranivat, jolloin GPS-vastaanotin ja kaikki muu elektroniikka on ollut mahdollista siirtää yhteen kokonaisuuteen, joka roikkuu koiran kaulassa. Tällöin koiran pantaosaan ei tarvitse laittaa johtoja, jotka voisivat rikkoutua. Toteutuksessa on eroja eri valmistajien välillä.
Pantaan integroidut koiratutkat ovat kevyitä, eivätkä tartu risuihin niin helposti kuin valjaat. Valjaissa on kuitenkin myös etunsa: Ne näkyvät selvästi metsässä ja lisäävät koiran turvallisuutta ampumatilanteissa ja liikenteessä. Valjaassa oleva laite on ihanteellisimmalla paikalla GPS- ja GSM-signaalin suhteen, joten valjaassa oleva laite toimii parhaiten huonoissa oloissalähde?. Muutamien merkkien paikanninosia voi käyttää sekä valjaissa että pannassa.
Nykyiset laitteet ovat vesitiiviitä, joten koira voi tarvittaessa myös uida. Nykyisissä GPS-pohjaisissa pannoissa paikannus saadaan metsästäjän matkapuhelimeen GPRS-yhteydellä tai tekstiviestillä. Ohjelmat ja laitteet sisältävät monia hyödyllisiä ominaisuuksia koiran seuraamiseen. Laitteesta saa tietoja muun muassa haukkutiheydestä, nopeudesta, akkujen tilasta ja koiran kulkemasta matkasta. Kehittyneimmissä laitteistoissa on mahdollisuus seurata laitteen kulkua myös internetistä, jolloin nähdään koko metsästysporukan sijainnit samalla kartalla. Tällöin edellytyksenä on kuitenkin saman valmistajan laitteiden ja ohjelmistojen käyttö.