Knaappi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Knaappi (saks. Knabe, ”poika”) on tarkoittanut Ruotsin ja Suomen historiassa keskiaikana ritarin asemiestä ja uuden ajan alussa alempaa rälssimiestä.[1] Knaappi-sana on saksalaisperäinen.

Keskiajan knaapit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Knaappi-nimitystä käytettiin Ruotsissa ensi kerran 1300-luvun alkupuolella Maunu Eerikinpojan tullessa kuninkaaksi. Heitä kutsuttiin myös aseenkantajiksi (swenni, suena, swenar, män af wapn, väpnare). Latinaksi heistä käytettiin armigieri- tai servatores-nimiä. Ritarit (milites) ja knaapit muodostivat yhdessä jalosukuisten (nobiles) ryhmän.

Knaapit uudella ajalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erillisten aateliskirjojen myöntämisen jälkeen ja aatelissäädyn muututtua perinnölliseksi knaapeista tuli löyhästi määritelty ryhmä talonpoikien ja rälssimiesten välimaastossa. He olivat alempaa aateistoa eikä heillä ollut aateliskirjaa. Heidän ammattejaan olivat esimerkiksi kirjuri ja nimismies.[1] Tunnettu esimerkki knaapista on pitkän vihan aikainen Tuomas Teppoinen. Vuonna 1606 Kaarle IX lupasi joukolle ratsusotilaan varustavia erityiset knaappioikeudet ja yhteisen vaakunan. Näistä suvuista aateloitiin myöhemmin erikseen mm. Sölferarm.[2][3]

Knaapit luettiin 1680-luvulle asti kuuluviksi aateliin ja olivat vapaat myös henkirahan maksusta eikä heitä merkitty henkikirjoihin. Maaverosta he olivat vapaita 1700-luvun lopulle, Katariina II:n aikaan saakka.lähde?

Reduktion alkaessa osa knaappien omistuksista muuttui tavallisiksi ratsutiloiksi, joistain tuli aatelista erillinen ratsutilojen ryhmä, jolle osoitettiin tavallista edullisemmat aputilat eli augmentit.lähde? He pääsivät muutenkin helpommalla kuin tavalliset rusthollit.lähde? Ratsumiehen kustansi rustholli yksin, knaappimiehen palkkasi monta tilaa yhdessä.lähde?

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 240. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  2. Jesper Wasling: Karl IX:s sköldknektar
  3. Sköldknektar Nordisk Familjebok