Klusiakasvit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Klusiakasvit
Kuristajaklusia (Clusia rosea)
Kuristajaklusia (Clusia rosea)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Malpighiales
Heimo: Klusiakasvit Clusiaceae
Lindl.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Klusiakasvit Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Klusiakasvit Commonsissa

Klusiakasvit (Clusiaceae)[1] on lahkoon Malpighiales kuuluva kaksisirkkaisten kukkivien kasvien heimo. Heimo tunnetaan varsinkin vanhemmissa lähteissä myös tieteellisellä nimellä Guttiferae.[2] Heimoon kuuluu 14 sukua ja noin 590 lajia. Suurimmat suvut ovat klusiat (yli 300 lajia) ja mangostanit (noin 240 lajia). Heimon lajit ovat yleensä ikivihreitä trooppisen ilmaston puita ja pensaita.[3]

Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Klusiakasvit ovat trooppisten ilmastoalueiden puuvartisia kasveja, useat lajit ovat puita, jotkut pensasmaisia, liaaneja tai päällyskasveja. Lehdet ovat yleensä soikeat ja laidoiltaan ehyet, vastakkaisesti oksiin kiinnittyneet. Klusiakasvit ovat yleensä kaksikotisia, eli hede- ja emikukat ovat eri yksilöissä. Kukkien rakenne vaihtelee heimon sukujen välillä, verholehtien ja terälehtien määrät vaihtelevat kolmesta viiteen, ja joillain lajeilla ne ovat yhteenkasvaneet, toisilla erilliset. Hedelmä on marja tai kuiva kota.[3]

Suvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Afrikkalainen mangostanilaji Garcinia livingstonei

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Klusiakasvit ovat lähes yksinomaan trooppisia, muutamia lajeja esiintyy myös subtrooppisilla alueilla. Suurin lajirunsaus on Etelä-Amerikassa, Afrikassa, ja eteläisessä Aasiassa, mutta lajeja löytyy myös Väli-Amerikasta ja Australiasta. Useimmat lajit kasvavat sademetsissä tai monsuunimetsissä, harvoin kuivemmilla alueilla.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heimo sisältää joitakin trooppisia hedelmiä, kuten useat mangostanit (Garcinia), joista yleisimpänä punamangostani[1] eli mangostani (G. mangostana), sekä myös bakuri-hedelmän (Platonia insignis).[4] Eräiden mangostanilajien hedelmien kuorista valmistetaan myös mausteita Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa. Usambaransambun (Allanblackia stuhlmannii)[1] ja muiden sambulajien siemenistä tehdään ruokaöljyä.[5] Joidenkin mangostanilajien mahlasta saadaan oranssinkeltaista väriainetta. Lisäksi monia heimon lajeja käytetään puutavarana.

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]