Klorella

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Klorella
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvikunta Plantae
Kaari: (Varsinaiset) Viherlevät Chlorophyta
Luokka: Trebouxiophyceae
Lahko: Chlorellales
Heimo: Chlorellaceae
Suku: Klorella Chlorella
M.Beijerinck
Katso myös

  Klorella Wikispeciesissä
  Klorella Commonsissa

Klorella (Chlorella) on yksisoluisten levien suku. Sukuun kuuluu noin 25 lajia.[1] Klorella-levät ovat halkaisijaltaan noin 2-10 μm ympyränmuotoisia leviä. Sen solussa on lehtivihreää, ja se näyttää vihreältä kerättäessä. Se on erittäin hyvä yhteyttämään ja lisääntyy nopeasti hiilidioksidin, veden, auringonvalon ja joidenkin mineraalien avulla. Kerralla muodostuu yhdessä solussa 4-16 autospooria, joista kustakin kehittyy emolevän kaltainen yksilö. Tämä voi toistua useita kertoja päivässä, niin että yhdestä yksilöstä voi suotuisissa oloissa kehittyä vuorokaudessa jopa sata.[2]

Klorellan nimi tulee kreikan sanasta chloros, joka tarkoittaa vihreää, ja latinan suffiksista -ella, joka tarkoittaa pientä. Nimen antoi hollantilainen biologi. Melvin Calvin sai vuoden 1961 Nobelin kemian palkinnon kasvien hiilidioksidinkäyttöä koskevasta tutkimuksestaan, jossa hän käytti klorellaa.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Klorellaa käytetään ruoka-aineena. Kuivatussa klorellassa on noin 60 prosenttia proteiinia, ja se sisältää runsaasti B6-vitamiinia, magnesiumia, A-vitamiinia, tiamiinia, riboflaviineja, niasiinia, rautaa, fosforia ja sinkkiä.[3].

Lajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.