Klavdija Plotnikova

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Klavdija Plotnikovan nimikirjoitus vuodelta 1970.

Klavdija Zaharovna Plotnikova (ven. Клавдия Захаровна Плотникова, kam. Klawd'a, 1893 Abalakovo – 20. syyskuuta 1989) oli viimeinen kamassia äidinkielenään puhunut henkilö. Sajanin vuoristoalueella Venäjän keisarikunnassa syntyneen Plotnikovan isä oli venäläinen Zahar Perov ja äiti kamassi Afanasija. Hänen äitinsä sukunimi on tuntematon. Plotnikovan perhe on numerolla 14 kielitieteilijä Kai Donnerin laatimassa Abalakovon kamassiperheiden luettelossa.[1]

Plotnikova ei puhunut kamassia 1950-luvun vaihteen jälkeen muiden kuin fennougristien kanssa, koska hänellä ei ollut enää kamassia taitavia tuttavia. Fennougrien lisäksi Pnotnikova puhui kamassia lehmälleen ja jumalle.[2] Plotnikovan kamassintaito oli siitä huolimatta erittäin hyvä, ja hän oli suureksi hyödyksi kielentutkijoille koko loppuelämänsä ajan.[1] Vuonna 1970 Plotnikova vieraili Tallinnassa järjestetyssä kansainvälisessä fennougristikongressissa, jossa hänen puhettaan äänitettiin.[3] Plotnikova puhui myös sujuvaa venäjää, jonka taidon hän oli oppinut jo varhain lapsuudessaan. Kamassintaitoisten vähetessä venäjästä tuli lopulta hänen ainoa kielensä, jolla hän pystyi keskustelemaan muiden ihmisten kanssa. Venäjä vaikutti vahvasti hänen puhumaansa kamassiin. Erityisesti ääntämyksessä, sanastossa ja lauserakenteessa näkyi venäjästä tulleita piirteitä. Sen sijaan kamassin muoto-opillinen rakenne oli säilynyt pääosin ennallaan hänen puheessaan. Venäjän vaikutus ilmeni erityisesti rakenteen ja sanaston köyhtymisenä, sillä monet muoto-opilliset muodot ja lauseopilliset rakenteet olivat jääneet pois hänen käytöstään ja hänen sanavarastonsa oli pienentynyt suhteellisen paljon.[1]

Kun Plotnikova menehtyi 20. päivä syyskuuta, sitä myötä kamassin kieli sammui. Tuona päivänä vietetään nykyisin kuolleiden kielten muistopäivää.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Künnap, Ago: System und Ursprung der kamassischen Flexionssuffixe I : Numeruszeichen und Nominalflexion. Väitöskirja. Suomalais-ugrilaisen Seuran toimituksia 147. Helsinki: Suomalais-ugrilainen Seura, 1971. ISSN 0355-0230.
  2. Muut samojedikielet - M.A. Castrénin seura www.ugri.net. Viitattu 11.12.2023.
  3. Joki, Aulis J.: ”Castrén – Suomen suvun etsijä”, Suomalaiset aasiankävijät, s. 26. Helsinki: Kirjayhtymä, 1980. ISBN 951-26187-6-1.
  4. Kuolleiden kielten muistopäivä Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 20.9.2023.