Kitzbühel

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kitzbühel
Vorderstadt on Kitzbühelin historiallinen keskus
Vorderstadt on Kitzbühelin historiallinen keskus
Vaakuna
Vaakuna
Kitzbühelin sijainti Itävallan kartalla
Kitzbühelin sijainti Itävallan kartalla
Valtio Itävalta
Osavaltio Tiroli
Hallinto
 – Pormestari Klaus Winkler
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 58,02 km²
Korkeus 762 m
Väkiluku (2011) 8 207
 – Tiheys 141,45 as./km²

Kitzbühel on kaupunki Itävallassa, Tirolin osavaltiossa. Kaupungin pinta-ala on 58,02 neliökilometriä ja se sijaitsee 762 metrin korkeudella merenpinnan tasosta. Vuonna 2011 Kitzbühelin asukasluku oli 8 207. Kitzbühel on sitä ympäröivän Kitzbühelin piirin hallinnollinen keskus.

Nykyisin Kitzbühel on Itävallan suosituimpia talviurheilukeskuksia. Erityisesti se tunnetaan vuosittain järjestettävistä miesten alppihiihdon maailmancupin syöksylasku- ja pujottelukilpailuista eli Hahnenkammin alppihiihtokilpailuista.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset tunnetut asukkaan Kitzbühelin seuduilla olivat vuosien 1100800 eaa. saapuneita illyrialaisia, jotka louhivat kuparia läheisistä kallioista. Vuoden 15 eaa. tienoilla keisari Augustus valloitti Alpit ja perusti suurin piirtein koko nykyisen Itävallan alueen käsittäneen Noricumin provinssin. Länsi-Rooman romahtamisen jälkeen alueelle saapui noin vuoden 800 tienoilla baijerilaista väestöä. Ensimmäinen kirjallinen maininta Kitzbühelistä, muodossa Chizbuhel, on 1100-luvulta peräisin olevassa Chiemseen luostarin asiakirjassa. Chizzo merkitsee erästä baijerilaista klaania ja Bühel asutuksen sijaintia mäen päällä. Vuonna 1255 Kitzbühel tuli osaksi Ylä-Baijeria ja 6. kesäkuuta vuonna 1271 Kitzühel sai Baijerin ruhtinas Ludvig II:lta kaupunkioikeudet ja kaupungin ympärille pystytettiin suojamuurit. Seuraavien vuosisatojen aikana Kitzbühelistä kehittyi voimakas kauppakaupunki, jota sodat eivät koskettaneet. Pian muurit purettiin ja niiden pohjalta rakennettiin uusia taloja kaupungin kasvaessa.

Vuonna 1342 Kitzbühel siirtyi osaksi Tirolia, kun Ludvig V Brandenburgilainen meni naimisiin Margarete Maultaschin kanssa. Schärdingin rauhassa se siirtyi takaisin osaksi Baijeria vuonna 1369, mutta siirtyi jälleen takaisin Tiroliin 30. kesäkuuta] vuonna 1504 Itävallan keisari Maximilianin valloitusten seurauksena. 1500-luvun lopulla kaupunki siirtyi Lambergin kreivin hallintaan. Takaisin Itävallan valtaan kaupunki palasi 1. toukokuuta vuonna 1840. Kaupunkia eivät myöskään 1700- ja 1800-lukujen sodat koetelleet, vaikkakin osa alueen asukkaista liittyi kapinaan Napoleonia vastaan. Pressburgin sopimuksessa Kitzbühel liitettiin jälleen Baijeriin, mutta siirtyi Wienin kongressissa takaisin Tiroliin. Frans Joosef I:n aikaan Tirolin ja Salzburgin välille rakennettiin rautatieyhteys, mikä paransi kaupankäynnin edellytyksiä entisestään. Myöskään ensimmäinen ja toinen maailmansota eivät koetelleen kaupunkia.

Turismi ja urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syöksykilpailun suorituspaikkana toimiva Hahnenkamm toukokuussa 2005

Kitzbühelin alppiralli on vuosittainen historiallisten autojen festivaali. Se pidettiin ensimmäisen kerran vuonna 1988. United Buddy Bears -karhupatsaat kävivät ensimmäisen kerran Kitzbühelissä vuonna 2004, jonka jälkeen ne lähtivät ensimmäistä kertaa kiertämään suurta maailmaa mennen Hongkongiin ja moneen muuhun kaikkien viiden maanosan suurkaupunkiin.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]