Kitasampi
| Kitasampi | ||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Äärimmäisen uhanalainen [1] |
||||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||||
| Huso huso (Linnaeus, 1758) |
||||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||||
 Kitasampi Wikispeciesissä |
Kitasampi (Huso huso), myös beluga,[2][3] on suurikokoisin sampilaji.
Kitasampi on arvostettu erityisesti mätinsä takia: siitä saatava beluga-kaviaari on parhaita kaviaarilajeja.[4]
Kitasampi on vaelluskala, jonka alkuperäistä esiintymisaluetta ovat Kaspianmeri, Asovanmeri, Mustameri ja Adrianmeri ja niihin laskevat joet. Adrianmereltä laji on ilmeisesti hävinnyt,[1] muualla sen luonnollinen lisääntyminen on estynyt jokien patoamisen takia, ja kannat ovat lähes täysin istutusten varassa.[2] IUCN on arvioinut lajin äärimmäisen uhanalaiseksi[1].
Nykyään kitasampea ja sen mätiä tuotetaan monissa maissa kalanviljelmillä, joiden tuotanto on jo suurempi kuin luonnosta pyydetty. Tilastoitu kokonaistuotanto on kuitenkin vain sadan tonnin luokkaa.[2] Viljelyssä on käytetty myös naarasbelugan ja koirassterletin risteytystä ("bester"), jonka mäti on hyvälaatuista.[2]
Kitasampi voi kasvaa jopa kahdeksan metriä pitkäksi ja 3 200 kilogramman painoiseksi.[5] Vanhin tunnettu yksilö eli 118-vuotiaaksi.[5]
Kitasampi kutee luonnossa jokien yläjuoksulla kevään runsasvetiseen aikaan, yleensä usean metrin syvyyteen kovalle pohjalle. Poikaset siirtyvät pian mereen ja vaihtavat selkärangattomista varhain kalaravintoon, alle 30 cm:n mittaisena. Merivaiheessaan kitasampi syö pientä kalaa ja oleskelee varsin syvässä vedessä.[2] Koiraskalat tulevat sukukypsiksi noin 15 ja naaraat 20 vuoden ikäisinä. Jokeen noustessaan ne noudattelevat joen syvintä pääuomaa. Ne palaavat mereen ja kutenevat uudelleen vasta noin viiden vuoden kuluttua.[2]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b c Huso huso IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Huso huso (Linnaeus, 1758) FAO Species Fact Sheets
- ↑ Pieni Tietosanakirja (1925–1928): Sampi Luettu 20.12.2011
- ↑ Raholan syötävät sanat
- ↑ a b Huso huso (peilipalvelin) FishBase. R. Froese ja D. Pauly (toim.). (englanniksi)
