Kitasampi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kitasampi
Beluga sturgeon.png
Uhanalaisuusluokitus: Äärimmäisen uhanalainen [1]
Äärimmäisen uhanalainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Rustokiillesuomuiset Chondrostei
Lahko: Sampikalat Acipenseriformes
Heimo: Sammet Acipenseridae
Suku: Huso
Laji: huso
Kaksiosainen nimi
Huso huso
(Linnaeus, 1758)
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Kitasampi Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kitasampi Commonsissa

Kitasampi (Huso huso), myös beluga,[2][3] on suurikokoisin sampilaji.

Kitasampi on arvostettu erityisesti mätinsä takia: siitä saatava beluga-kaviaari on parhaita kaviaarilajeja.[4]

Kitasampi on vaelluskala, jonka alkuperäistä esiintymisaluetta ovat Kaspianmeri, Asovanmeri, Mustameri ja Adrianmeri ja niihin laskevat joet. Adrianmereltä laji on ilmeisesti hävinnyt,[1] muualla sen luonnollinen lisääntyminen on estynyt jokien patoamisen takia, ja kannat ovat lähes täysin istutusten varassa.[2] IUCN on arvioinut lajin äärimmäisen uhanalaiseksi[1].

Nykyään kitasampea ja sen mätiä tuotetaan monissa maissa kalanviljelmillä, joiden tuotanto on jo suurempi kuin luonnosta pyydetty. Tilastoitu kokonaistuotanto on kuitenkin vain sadan tonnin luokkaa.[2] Viljelyssä on käytetty myös naarasbelugan ja koirassterletin risteytystä ("bester"), jonka mäti on hyvälaatuista.[2]

Kitasampi voi kasvaa jopa kahdeksan metriä pitkäksi ja 3 200 kilogramman painoiseksi.[5] Vanhin tunnettu yksilö eli 118-vuotiaaksi.[5]

Kitasampi kutee luonnossa jokien yläjuoksulla kevään runsasvetiseen aikaan, yleensä usean metrin syvyyteen kovalle pohjalle. Poikaset siirtyvät pian mereen ja vaihtavat selkärangattomista varhain kalaravintoon, alle 30 cm:n mittaisena. Merivaiheessaan kitasampi syö pientä kalaa ja oleskelee varsin syvässä vedessä.[2] Koiraskalat tulevat sukukypsiksi noin 15 ja naaraat 20 vuoden ikäisinä. Jokeen noustessaan ne noudattelevat joen syvintä pääuomaa. Ne palaavat mereen ja kutenevat uudelleen vasta noin viiden vuoden kuluttua.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Gesner, J., Chebanov, M. & Freyhof, J.: Huso huso IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2010. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 24.08.2013. (englanniksi)
  2. a b c d e f Huso huso (Linnaeus, 1758) FAO Species Fact Sheets
  3. Pieni Tietosanakirja (1925–1928): Sampi Luettu 20.12.2011
  4. Raholan syötävät sanat
  5. a b Huso huso (peilipalvelin) FishBase. R. Froese ja D. Pauly (toim.). (englanniksi)