Kíssamos

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Kissamos)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kíssamos
Kíssamoksen kunta
Κίσσαμος
Δήμος Κισσάμου
Näkymä Kíssamoksen kunnan keskustaan, Kastélli-Kissámouhun, jota myös pelkäksi Kastélliksi usein kutsutaan.
Näkymä Kíssamoksen kunnan keskustaan, Kastélli-Kissámouhun, jota myös pelkäksi Kastélliksi usein kutsutaan.
Kunnan sijainti
Kunnan sijainti

Kíssamos

Koordinaatit: 35°29′41″N, 23°39′11″E

Valtio Kreikka
Hajautetun hallinnon alue Kreeta
Alue Kreeta
Alueyksikkö Chaniá
Hallinto
 – Asutustyyppi kunta, kaupunki
 – Kallikrates-koodi 7405
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 334,2 km²
Väkiluku (2011) 10 790[1]
 – Kunnallis­yksikkö 7 579
 – Kaupunki­yhdys­kunta 4 275
 – Kaupunki 4 236
 – Väestötiheys 32,29 as./km²
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3
Postinumero 734 00
Suuntanumero(t) 28220
Rekisterikilpi ΧΝ, XB











Kíssamos (kreik. Κίσσαμος, myös Kísamos, Κίσαμος) on Kreikan kaupunki ja samanniminen kunta (Δήμος Κισσάμου, Dímos Kissámou), joka sijaitsee Chanián alueyksikössä Kreetan alueella. Koko kunnan pinta-ala on 334,2 neliökilometriä ja väkiluku 10 790. Varsinaisen Kíssamoksen kaupungin, myös Kastél(l)i Kis(s)ámou (Καστέλ(λ)ι Κισ(σ)άμου) eli Kastél(l)i (Καστέλ(λ)ι), väkiluku on 4 236 (vuonna 2011).[1][2]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kíssamoksen kaupunki sijaitsee Kreetan luoteisosassa saaren pohjoisrannikolla Kreetanmereen kuuluvan Kíssamoksenlahden pohjukassa, noin 42 kilometriä länteen Chaniásta. Kíssamoksen kunta käsittää Kreetan länsipään. Kuntaan kuuluvat saaret Ágria Gramvoúsa, Elafonísi, Ímeri Gramvoúsa[1] ja Pontikonísi.

Kíssamoksesta saa alkunsa saaren päätie eli EO90-kansallistie, joka on Kíssamoksesta Chaniáan saakka osa Eurooppatietä 65.[3] Kíssamoksen satamasta on lauttayhteys Antikytheran ja Kytheran saarten kautta Gýtheioon Manner-Kreikan Peloponnesokselle.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Antiikin Kisamos

Varhaisimmat löydöt Kíssamoksen seudulla ovat peräisin neoliittiselta kaudelta noin ajalta 3000–2900 eaa. Sieltä on tehty myös joitakin vähäisiä löytöjä minolaiselta kaudelta.[4]

Antiikin aikana nykyisen kaupungin paikalla sijaitsi Kisamoksen kaupunki. Se oli sisämaan vuoristossa sijainneen Polyrrhenian poliksen eli kaupunkivaltion satama. Kaupunki kukoisti erityisesti roomalaisella kaudella, saavuttaen itsenäisyyden viimeistään 200-luvulla jaa., ja varhaisella bysanttilaisella kaudella. Seudun antiikin aikaisia löytöjä esittelee Kíssamoksen arkeologinen museo.[4][5]

Kíssamoksen rantaa.

Nykyinen kaupunki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venetsialaiset rakensivat kaupungin uudelleen 1200-luvulla. Sinne rakennettiin myös Kastéllin linnoitus, josta kaupunki on saanut toisen nimensä, sekä katedraalikirkko. Kaupungin vanhassa osassa on venetsialaiselta kaudelta peräisin olevia kartanoita.[4]

Osmanit piirittivät Kíssamosta vuonna 1646, ja lopulta se antautui. Osmanit kunnostivat Kastéllin linnoitusta omaan käyttöönsä. Myöhemmin kreetalaiset käyttivät linnoitusta vapaustaistelun aikana turkkilaisia vastaan, ja se oli kreetalaisten hallussa muun muassa vuosina 1823 ja 1897. Kaupunki kärsi suuria tuhoja saksalaisten pommituksissa toisen maailmansodan aikana vuonna 1941. Muun muassa venetsialaisaikainen katedraali tuhoutui tuolloin. Saksalaiset tuhosivat myös kaupungin sataman miehityksen päättyessä.[4]

Nykyinen Kíssamoksen kunta muodostui, kun Kíssamos, Inachóri ja Mýthimna yhdistyivät vuoden 2011 alussa Kallikrates-suunnitelman mukaisesti.[6]

Kunnan osat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kíssamoksen arkeologinen museo.
Kíssamoksen satamaa.
Kirkko Kíssamoksen Tráchiloksessa.

Vuoden 2011 kuntauudistuksesta lähtien Kíssamoksen kunta muodostuu kolmesta kunnallisyksiköstä, jotka vastaavat uudistusta edeltäneitä kuntia. Kunnallisyksiköt sekä niihin kuuluvat kylä- ja kaupunkiyhdyskunnat ja asutukset ovat:[1][6]

Kunnallis­yksikkö Kylä- tai kaupunki­yhdys­kunta Kylä, kaupunki tai muu asutus Väkiluku (2011)
Inachóri Amygdalokefáli Amygdalokefáli 18
Keramotí 18
Livádia 76
Élos Élos 130
Límni 90
Loúchi 3
Kámpos Berpathianá 42
Kámpos 25
Melissiá 22
Plagiá 18
Kefáli Aerinós 6
Felesianá 2
Kefáli 38
Pappadianá 26
Theodorianá 8
Perivólia Perivólia 39
Strovlés Aligoí 21
Strovlés 44
Váthi Chrysoskalítissan luostari (Moní Chrysoskalitíssas) 66
Plokamianá 15
Tzitzifiá 2
Váthi 44
Vlátos Rogdiá 60
Vlátos 99
Yhteensä: 912
Kíssamos Gramvousá Ágios Geórgios 104
Ágria Gramvoúsa (saari) 0
Azogyrás 33
Fournádos 20
Gramvousá 92
Ímeri Gramvoúsa (saari) 0
Kalyvianí 136
Karefilianá 55
Néo Chorió 97
Piperianá 24
Tráchilos 169
Zervianá 66
Kaláthenes Kaláthenes 160
Kallergianá Ágios Antónios 284
Dáfni 9
Kallergianá 56
Kámpos 122
Maredianá 35
Vardianá 14
Kíssamos Kíssamos 4 236
Kounoupítsa 39
Koukounará Charchalianá 23
Choreftianá 7
Koukounará 41
Tsikalariá 17
Lousakiés Fterólakka 52
Galouvás 13
Lousakiés 127
Meráda 81
Metóchi 9
Zacharianá 91
Plátanos Áno Sfinári 5
Falásarna 21
Kavoúsi 13
Limenískos 40
Plátanos 975
Sfinári 125
Polyrrinía Grigorianá 32
Káto Palaiókastro 15
Polyrrinía 31
Sirikári Kiolianá 22
Kostogiánnides 32
Sinenianá 37
Sirikári 19
Yhteensä: 7 579
Mýthimna Chairethianá Chairethianá 70
Drapaniás Áno Drapaniás 17
Drapaniás 270
Kókkino Metóchi 77
Nopígeia 63
Falelianá Falelianá 27
Koléni 53
Kotsianá 67
Lyridianá 16
Kaloudianá Kaloudianá 331
Korfalónas 31
Kourthianá 23
Maláthyros Maláthyros 89
Pervolákia Charavgí 50
Pappagiannákides 37
Pervolákia 63
Potamída Potamída 224
Rókka Kerá 36
Rókka 52
Sásalos Kontoudianá 7
Manerianá 13
Sásalos 28
Sfakopigádi Armenochóri 27
Sfakopigádi 58
Trialónia 31
Topólia Aïkyrgiánnis 36
Kapsanianá 11
Koutsomatádos 42
Topólia 122
Tsourounianá 14
Voulgáro Choudalianá 16
Dermizianá 22
Latzianá 17
Mákronas 18
Mourí 40
Voulgáro 201
Yhteensä: 2 299
Yhteensä: 10 790

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. ↑ Άρθρο 1: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 11.8.2010, nro Τεύχος Δεύτερο, Αρ. Φύλλου 1292. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio (PDF). (kreikaksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ Road Transport Infrastructure. European Agreement on Main International Traffic Arteries (AGR). Consolidated text of the AGR (TRANS/SC.1/2002/3) (PDF) 5.4.2002. United Nations Economic and Social Council. Viitattu 29.5.2009. (englanniksi)
  4. ↑ a b c d History of Kissamos Explore Crete. Viitattu 20.5.2019.
  5. ↑ Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”KISAMOS (Kastelli Kisamou) Kisamos district, Crete”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  6. ↑ a b Άρθρο 1: Σύσταση δήµων. NOMOΣ ΥΠ’ΑΡΙΘ. 3852: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 7.6.2010, nro Τεύχος Πρώτο, Αρ. Φύλλου 87. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio (PDF). (kreikaksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreetan alue
Chanián alueyksikkö
Iraklionin alueyksikkö
Lasíthin alueyksikkö
Réthymnon alueyksikkö
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kíssamos&oldid=21031507”