Kissakettu

Wikipedia

Kissakettu
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Nisäkkäät Mammalia Lahko: Petoeläimet Carnivora Heimo: Koiraeläimet Canidae Suku: Ketut Vulpes Laji: velox
Kaksiosainen nimi
Vulpes velox (Say, 1823)
Katso myös
Kissakettu Wikispeciesissä   Kissakettu Commonsissa

Kissakettu (Vulpes velox) on pienin Pohjois-Amerikan ketuista. Täysikasvuinen kissakettu on normaalikokoisen kotikissan (Felis silvestris catus) kokoinen. Aikuinen yksilö painaa keskimäärin 2–3 kg. Kissakettu voi saavuttaa jopa 50 km tuntinopeuden.

[muokkaa] Levinneisyys

Kissakettu elää pääasiassa eteläisestä Kanadasta Luoteis-Teksasiin ulottuvalla alueella. Alueen pohjoisosissa elävät ketut poikkeavat hieman eteläisistä saman lajin edustajista. Niiden turkki on tummempi, nillä on hieman leveämpi kallo ja korvat ovat huomattavasti pienemmät.

Kissaketun yksilömäärä on laskenut, mutta kanta on hiljalleen elpymässä, varsinkin alueensa keskiosissa. Laji katosi tyystin Kanadasta 1900-luvun alkupuolella, kun ihmiset erehtyivät luulemaan kissakettuja kojootinpennuiksi ja ampuivat lajin melkein sukupuuttoon. Laji hävisi myös Etelä-Dakotasta, mutta viime aikoina kettuja on muuttanut alueelle etelämmästä ja aloittanut lisääntymisen.

Toisaalta tarhoissa kasvaneiden kettujen vapauttaminen luontoon on auttanut kannan elpymistä Kanadassa. Nykyään kissakettu on rauhoitettu eläin.

[muokkaa] Ravinto ja elintavat

Kuten muidenkin kettujen, kissaketun ravintoon kuuluvat pienet nisäkkäät ja hyönteiset. Lintuja ne pyydystävät harvemmin. Eteläisemmillä alueilla kissaketut syövät marjoja ja kaktuksen hedelmiä. Kissaketut nukkuvat päivisin maahan kaivetussa kolossa, joka yleensä on noin metrin syvyinen. Kissaketun ikä luonnossa on 3–7 vuotta, mutta kuten punaketullakin (Vulpes vulpes) 15–20 vuoden ikä on mahdollinen vankeudessa.

[muokkaa] Lähteet